Helikoptereista halutaan monipuoliset selvityksetHelikopteripäätös siirtyi kevääseen
Helikoptereiden tilausvaltuuksia koskeva päätös siirtyy eduskunnan kevätistuntokaudelle. Hallituspuolueiden ryhmänjohtajat sopivat asiasta maanantaina pääministeri Paavo Lipposen johdolla käydyssä neuvottelussa.Lipposen mukaan neuvottelussa päätettiin yksimielisesti, että puolustusselonteon mukaiset valmiusyhtymät tullaan toteuttamaan niihin kuuluvine helikopterihankintoineen. Budjetissa hyväksytään kuitenkin vain hallituksen esittämä 18 miljoonan markan valmistelumääräraha. Puolustusvoimat oikeutetaan jatkamaan hankinnan valmisteluja suunnitellulla tavalla. Hallitus antaa varsinaisen tilausvaltuuksia koskevan esityksen heti kevätistuntokauden alussa. Se tapahtuu todennäköisesti lisäbudjetin muodossa. Esitykseen voidaan myös liittää hallituspuolueiden ryhmien toivomia uusia selvityksiä. Lipposen tulkinta ryhmänjohtajien päätöksestä ei saanut aivan yksimielistä tukea eduskunnassa. Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Martti Korhonen huomautti, ettei budjetissa aiota hyväksyä sitä, että hankinta hyväksytään lisäbudjetissa. Korhosen mukaan lisäaika on tarpeen mm. rahoitusta koskevien lisäselvitysten valmistelemiseksi. Kyse on niin suuresta rahasummasta, ettei kysymysmerkkejä saa olla. Kurssimuutoksien vaarat selvitettäväSDP:n ryhmänjohtajan Erkki Tuomiojan mukaan asiassa on otettu yksi askel eteenpäin. Valmistelu on sinällään jo kertaalleen hyväksytty puolustuspoliittisessa selonteossa. Hän huomautti, että varsinaiset hankintavaltuudet käsitellään vasta sitten, kun monet vielä kansanedustajia askarruttavat kysymykset ovat saaneet vastauksen.Yhtenä esimerkkinä on mahdollisista indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvat ylitykset. Hornet-kaupassa ne ovat nousseet huomattavan suuriksi. Tuomioja arvioi eduskunnan edellyttävän, että hallituksella on tässä suhteessa jokin toimintaohjelma. Hän piti kuitenkin varsin epätodennäköisenä valtuuksien kaatumista eduskunnassa, jos vaaditut selvitykset annetaan.
Kysymykseen, saiko hallitus eduskunnalta helikopterikysymyksessä nenilleen, Tuomioja vastasi korostamalla hallituksen velvollisuutta toteuttaa eduskunnan tahtoa. Alunperin hallitus esitti jo ensi vuoden budjettiin 7,8 miljardin markan tilausvaltuuksia helikoptereiden hankintaan ja uusien valmiusprikaatien varustamiseen. Useimmat hallituspuolueiden eduskuntaryhmät suhtautuivat kuitenkin karsaasti valtuuksien myöntämiseen tässä yhteydessä. Suurin osa määrärahoista aiotaan käyttää lähivuosina kuljetushelikoptereiden ja niitä suojaavien taisteluhelikoptereiden hankintaan. Yksimielisyys puolustuksestaHallitusryhmien ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien ohella neuvottelussa olivat mukana puolustusministeri Anneli Taina (kok), valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok), puolustusvoimain komentaja Gustav Hägglund sekä puolustusministeriön kansliapäällikkö Pertti Nykänen.Valtiovarainvaliokunta muotoilee ensi vuoden talousarvioon lausuman, jonka mukaan hankinnan valmistelua voidaan jatkaa. Puolustusministeriö ja puolustusvoimat voivat edelleen mm. tunnustella mahdollisuuksia Ruotsin kanssa tehtäviin yhteisiin helikopterihankintoihin. Lipponen korosti, että laajan neuvottelun järjestäminen oli tarpeen tärkeimpien asiantuntijoiden että ryhmien johtajien saamiseksi saman pöydän ääreen. Hän piti tärkeänä sitä, että kansakunnan kannalta elintärkeästä puolustuskysymyksestä vallitsee yksimielisyys. Ryhmät osoittavat Lipposen mukaan vastuuta siitä, että eduskunta omalta osaltaan huolehtisi puolustuksen pitämisestä kunnossa myös tulevaisuudessa. Johtoryhmään kansanedustajiaPuolustusministeri Taina ryhtyi jo tiistaina valmistelemaan erityisen johtoryhmän asettamista. Helikopterihankintaa eräänlaisena valvojana seuraavaan ryhmään nimetään edustajat sekä hallituspuolueiden että suurimman oppositiopuolueen keskustan eduskuntaryhmistä.Lisäksi siihen kuuluvat puolustusministeriön, puolustusvoimain ja valtiovarainministeriön edustajat. Tainan mukaan eduskunnan mukanaolo johtuu siellä esitetystä epäilyksestä, että asia pyrittäisiin jollain tavoin viemään parlamentin käsistä. Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jaakko Laakso (vasl) vaati helikoptereita koskevan päätöksen siirtämistä yli vaalien seuraaviin hallitusneuvotteluihin. Edellisissä hallitusneuvotteluissa ei hänen mukaansa puhuttu sanaakaan koko asiasta, vaikka kyse on runsaan viiden miljardin markan ratkaisusta. Laakso paheksui sitä, että hallitusryhmät pyrkivät sitomaan kansanedustajien kädet, vaikka lopullinen päätös siirrettiin kevääseen. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk) luonnehti hallituksen pyrkimystä saada tilausvaltuudet jo ensi vuoden varsinaiseen talousarvioon oudoksi ja yllättäväksi. Helikoptereiden hankintaa henkilökohtaisesti kannattava Pekkarinen katsoi hänkin hallituksen joutuneen taipumaan eduskunnan tahtoon tarpeellisten selvitysten saamisesta. Helikoptereista halutaan monipuoliset selvityksetEduskunta aikoo vaatia budjetin hyväksymisen yhteydessä hallitukselta useita helikopterihankintaan liittyviä selvityksiä, jotka liittyvät mm. niiden hintaan, vastaostoihin ja helikoptereiden käyttöön.Hallituspuolueiden ryhmänjohtajat sopivat maanantaina alustavasti puolustusministeriön hallinnonalan budjettiin tulevista eduskunnan kannanotoista. Ne kirjataan valtiovarainvaliokunnassa viimeisteltävään budjettimietintöön. Ennen tilausvaltuudesta päättämistä hallitus joutuu kertomaan, miten mahdolliset helikopterihankinnat vaikuttavat puolustuspolitiikkaan kokonaisuudessaan ja erikseen Suomen henkilömiinoihin liittyvään politiikkaan. Eduskunta haluaa myös tietää tarkasti helikoptereiden käyttötarkoituksen sekä kuljetus- ja taisteluhelikoptereiden määrien välisen suhteen. Tietoa kaivataan myös siitä, miten koptereita voidaan käyttää pelastustehtäviin tai muuhun virka-apuun. Listalla ovat myös lopulliset vastaostosäännöt ja niiden työllisyysvaikutukset kotimaisessa puolustustarviketeollisuudessa. Hankinnan hintaan liittyvät selvitykset koskevat mm. mahdollisia asejärjestelmiä, vuotuisia koulutus- ja huoltokustannuksia sekä mahdollisuutta rahoittaa ne normaalien puolustusmäärärahakehysten sisältä. Selvitysten on myös kerrottava, miten indeksi- ja valuuttakurssimuutoksiin varaudutaan ja millainen on hankinnassa Ruotsin kanssa mahdollisesti tehtävän yhteistyön sisältö. Puolustusministeriön hallinnonalan budjettiin aiotaan liittää myös kannanotto, jossa edellytetään puolustusvoimain rynnäkkökiväärien hankinnan suuntaamista kotimaahan. Määrärahatarve on ensi vuonna noin 15 miljoonaa markkaa. Vihreät kytkivät helikopterit miinoihinVihreä eduskuntaryhmä haluaa hallitukselta selvityksen siitä, miten helikoptereiden hankintapäätös vaikuttaa Suomen valmiuteen luopua henkilömiinoista. Maanantaina koolla ollut ryhmä piti tärkeänä sitä, että myös miinoista luopumisen aiheuttamat kustannukset mahtuvat puolustusvoimain talousarvioiden raameihin.Hallituksen taholta on annettu ymmärtää, että henkilömiinat korvaava asejärjestelmä maksaisi useita miljardeja markkoja. Vihreät korostivat, että mahdollinen helikopterihankinta ja miinoista luopuminen eivät saa näkyä esimerkiksi sosiaalimenojen leikkauksina. Ryhmä haluaa myös selvityksen siitä, mitkä tulevat olemaan helikopterihankinnan todelliset kustannukset. Hornet-hävittäjien hankinnassa on mm. asejärjestelmän hinta tullut koneiden hinnan päälle. Vihreät olivat tyytyväisiä siihen, että päätös helikoptereiden ostamiseen liittyvästä valtuudesta siirtyi kevätistuntokaudelle. Ryhmän näkemyksen mukaan eduskunnalla tulee olla silloin aito valinnan mahdollisuus.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE