Markkula: Koulutusvakuutus petti odotukset
Suurella kohulla perustettu koulutusvakuutusjärjestelmä on alkuvaiheessaan ollut pettymys. Elokuun alusta käytössä ollutta kolmensadan miljoonan markan määrärahaa oli lokakuun loppuun mennessä hyödyntänyt alle viisisataa hakijaa. Ehtoja väljennetään, mutta kansanedustaja Markku Markkula haastaa myös oppilaitokset mukaan laatimaan sopivampia kursseja.Koulutustuen hakijamäärä on vaivainen murto-osa odotetusta. Lisää koulutustuen saajia haetaankin ensi vuonna tuen ehtoja väljentämällä. Eduskunta hyväksynee vielä tällä viikolla koulutusvakuutuksen kakkosvaiheen, joka laventaa tuen koskemaan pitkäaikaistyöttömien ohella myös tavallisia työttömiä. Myös tuen edellytyksenä oleva työhistoria lyhenee kymmeneen vuoteen ja siinä olleet äitiyslomat huomioidaan aiempaa paremmin. Uudistusten jälkeen hallitus odottaa, että koulutustuella opintonsa aloittaisi peräti 6600 työtöntä ensi vuonna ja jopa 11 000 vuonna 1999. - Pettymys kaikkialla on ollut varsin suuri, vahvistaa kansanedustaja Markku Markkula. Ihmetys on sitä suurempi, sillä Markkulan mukaan järjestelmä on vielä houkutteleva siksi, että siinä opinnot räätälöidään yksilöllisesti toisin kuin varsinaisessa työvoimapoliittisessa koulutuksessa, jossa kurssit ovat alusta loppuun yhtäläisiä koko ryhmälle. Myös etuuksien taso on hyvä, työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen tasoinen. Markkula muistuttaa, että se on selvästi edullisempaa kuin aikuisopintotuella opiskelu perusopintotuesta puhumattakaan. Pelottiko pitkäjänteisyys hakijoita?- Kuvitelma siitä, että koulutustukeen olisi hakeutunut enemmän ihmisiä lähti siitä, että työttömien määrä on niin valtavan suuri ja tämä jos mikään on kunnolla houkutteleva.- Tämä osoitti, että poliittisen tason mediakeskustelu ei tavoita ihmisen arkipäivää. Ihmiset eivät kokeneet, että tässä on mahdollisuus juuri heille. Sen takia haaste on nyt ensisijaisesti oppilaitoksilla, joiden pitäisi osata myydä heillä olevia mahdollisuuksia ja tarjontaa. Järjestelmä onkin suunniteltu nimenomaan pitkäjänteisiin, yli 20 opintoviikkoa eli käytännössä yli puoli vuotta kestäviin opintoihin. Pitkäjänteisten opintojen vaatimus saattaakin olla yksi tekijä, joka on säikyttänyt hakijoita. - Poliittista vääntöä on käyty siitä kuinka paljon tätä markkinoitaisiin esimerkiksi korkeakouluopinnot kesken jättäneille henkilöille. Laki mahdollistaa ja kannustaa tutkintoon tähtäävän koulutuksen. - Se vaatii kuitenkin perusponnistelut ihmiseltä. On otettava selvää mitä opintoja on tarjolla, olipa kyse keskeytyneitten opintojen jatkamisesta tai ammatillisesta lisäkoulutuksesta. Oppilaitokset räätälöimään yksilöllistä tarjontaa- Kun haluaa olla realisti, niin on turha uskoa, että suuret joukot ihmisiä lähtisivät etsimään ja löytäisivät itselleen tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Yliopistoilla, ammattikorkeakouluilla ja ammatillisilla koulutuskeskuksilla onkin haasteena räätälöidä ja rakentaa tarjontaa ja saada tarjonnasta viesti perille.Koulutuksen onkin Markkulan mukaan pakko perustua yksilölliseen opintojen ja myöhemmän työuran suunnitteluun. Vasta silloin voidaan löytää vastauksia todellisiin kysymyksiin siitä mitä osaamista ihmisellä on ja miten sitä voidaan täydentää. - Tätä ei ole riittävästi tiedostettu. Ehtona on, että koulutuksen tulee olla päätoimista, tutkintoon johtavaa ja ammatillista, jonka laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa. Se on aikamoinen määrätietoinen itsensä kehittämisen askel, joka yksilön on otettava. Markkula muistuttaa, että mahdollisuuksia on tällä hetkellä tarjolla. Esimerkkinä hän mainitsee myös vuorotteluvapaan. - Yhteinen piirre näissä on, että nyt oppisisältöjä voi kombinoida monella eri tavalla. Vanhassa kankeassa työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa oli yleensä kuuden kuukauden kurssi, joka oli koko ryhmälle alusta loppuun sama. - Tässä pitäisi olla työttömän ihmisen oma intohimo rakentaa ammatillinen tulevaisuutensa. Tämän pitäisi kohdata koulutuslaitosten antama tarjonta eli siinä mielessä haastetta on oppilaitokselle. Sen pitäisi kerätä pari sataa oppijaa yhteen, joilla on intressi tiettyyn alaan ja näiden kanssa yhdessä räätälöidä koulutustuotteita.
PETE PAKARINEN |
POLITIIKKA -SIVULLE