EU turvaa Lapin tulevaisuutta



Lapin liitossa uskotaan, että jäsenyys Euroopan unionissa on tuonut maakuntaan uutta elinvoimaa. Marraskuun alkuun mennessä alueelle on syntynyt 350 uutta yritystä ja 2500 työpaikkaa EU-rahoilla.


Matkailu on maakuntasihteeri Jari Vilenin mukaan selvä painopistealue.
- Lapissa lasketaan, että juuri matkailu tuo uusia työpaikkoja.

Esimerkiksi Luostolle on kevään 1999 sesonkiin mennessä nousemassa uusi hotelli ja viihdekylpylä. Sitä ja hotelli Luostonhovia johtava Olli Tuominen näkeekin tulevaisuuden valoisana.
- Nyt alkavan sesongin myynti näyttää hyvältä - paremmalta kuin pariin vuoteen. Varsinaisten sesonkien ulkopuolella taas uusi maksukykyinen venäläinen asiakaskunta on löytänyt Lapin.

Myös alueen yrittäjien yhteistyö on tuonut uutta potkua.
- Se näkyy esimerkiksi yhteismarkkinoinnissa. Myymme koko Luostoa, emmekä pelkästään yksittäisiä kohteita, Tuominen kertoo.

Jari Vilen uskoo, että Euroopan unionin jäsenyys hyödyttää Lappia jatkossakin.
- EU on tuonut tulevaisuuden turvaa Lapille ja varmasti tuo sitä jatkossakin. Lappi onkin Suomen ykkönen EU-rahojen sitouttamisessa, Vilen kertoo.

Se merkitsee sitä, että alueen käytettävissä olevista EU-rahoista 71 prosenttia on jo korvamerkitty eri hankkeisiin. Liitossa on laskettu, että EU-rahoillla on syntynyt 2500 uutta työpaikkaa ja 1500 on onnistuttu säilyttämään.

Vuoden 1999 loppuun mennessä EU:n tavoiteohjelma kuusi on merkinnyt yhteensä 1,7 miljardin markan panostusta. Siitä reilut 620 miljoonaa on EU:lta ja loput valtiolta, kunnilta ja yksityisiltä rahoittajilta.

Sen lisäksi tulevat yhteisöaloitteet joista Barents-Interreg ja Pohjoiskalotti-Interreg ovat kumpikin yli 200 miljoonan hankkeita, sekä yksittäisten toimijoiden suoraan EU:sta hankkima rahoitus.

- Rahojen käyttötarkoitus vaihtelee. Sitä menee niin markkinointiin, kouluttamiseen, rakentamiseen kuin tutkimustyöhönkin.

Nykyisiä EU:n ohjelmia ollaan nyt ajamassa vähitellen alas vuoden 1999 loppuun mennessä.
- Sen jälkeen astuu voimaan uusi Agenda 2000. Toivomme, että se antaa mahdollisuudet jatkaa hyvää kehitystä, Vilen sanoo.

- Ongelmana on, että BKT Lapissa on aika korkea. Sen lisäksi olisi mielestämme huomioitava pitkät etäisyydet, haja-asutus, ilmasto ja työttömyys. Esimerkiksi koko Itä-Suomi on BKT-mittarilla mitattuna vain yhden prosentin päässä rajan ylittymisestä.

Natura huolettaa

Pitkällä tähtäimellä onkin koko maan etu, että EU:n kriteerit huomioivat Suomen erityisolosuhteet. Muussa tapauksessa viimeistään vuonna 2007 uudet jäsenmaat muuttaisivat tilanteen kokonaan, Vilen ennustaa.

Euroopan unioni on tuonut myös muita huolia. Ennen kaikkea Lapin matkailuyrittäjiä näyttää huolettavan Natura-ohjelma.

- Sen valmistelu oli luvattoman huonoa. Siitä on aiheutunut sitten osittain turhiakin huolia, Vilen pahoittelee.

Matkailuyrittäjiä näyttää kismittävän erityisesti Naturan rajaus aivan kiinni matkailukohteita, esimerkiksi Luostolla hissin yläasemalle. Erilaiset ohjelmapalvelut, kuten moottorikelkkasafarit ovat Lapin matkailun tärkeä osa. Yrittäjät pelkäävät niiden loppuvan Naturan myötä.

- Luostolla rakentaminen on toteutettu ympäristön ehdoin. Tämä onkin ehkä Lapin kaunein hiihtokeskus, sillä vanhat kelorakennukset sointuvat rauhallisesti maisemaan, Olli Tuominen sanoo.

- Aivan pohjoisimmassa Suomessa toimeentulon lajit ovat vähissä. Matkailun lisäksi olen huolissani mm. pienkaivostoiminnasta, jossa on paljon kasvumahdollisuuksia, Jari Vilen kertoo.

JORI ARVONEN
12.12.1997


TALOUS -SIVULLE