Ns. pohjoinen ulottovuus osaksi EU:n politiikkaa - Myös laajentumisesta sopu

Tyytyväinen EU-huippukokous

Myös Tanskan pääministeri Poul Nyrup Rasmussen ja Ruotsin pääministeri Göran Persson pitivät tulosta tyydyttävänä.

EMU:un aikovien maiden kommentit kompromissista tosin osoittivat, etteivät ne välttämättä aio rajata keskustelunaiheitaan tiukasti. Tulkinnat siitä, mikä on yhteiseen valuuttaan liittyvää, mikä yhteistä intressiä, menivät ristiin.

Perjantaina saavutettuun laveasti muotoiltuun sopuun ei lopulta tullut muutoksia, vaan tekstit hyväksyttiin sellaisinaan.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) oletti, että EMU:un valitut maat ryhtyvät käymään keskinäisiä keskustelujaan jo vapun jälkeen, kun rahaliiton osallistujat on valittu.
- Mitä ilmeisimmin keskustelut alkavat heti vapun jälkeen, Niinistö sanoi.

Kokouksen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti tulosta erinomaisena. Hän muistutti, että vielä pari kuukautta sitten ei ollut sovun häivääkään siitä, miten EMU:un liittyvät maat ohjaavat talouspolitiikkaansa yhdessä samansuuntaiseksi.
- Juuri talouspoliittisen koordinaation puute on yksi syy työttömyyden korkeaan tasoon, Juncker sanoi.

Blair painotti saavutuksena erityisesti sitä, ettei euromaiden epävirallinen klubi millään tavalla korvaa tai syrjäytä kaikkien EU-maiden valtiovarainministerien kokousta, Ecofinia, joka säilyy ainoana muodollisia päätöksiä tekevänä elimenä.

- Se on tyydyttävä ja järkevä järjestely, joka tulee kestämään ja jonka avulla vältämme väärinymmärrykset tulevaisuudessa. Blair ylisti.

Ecofinin asema päätöksentekijänä ei tosin koskaan ollut kyseenalainen. Pois jäi tosin myös aloitteentekijä Ranskan keväällä lausuma tavoite, että euro-x olisi jonkinlainen poliittinen päällystakki Euroopan keskuspankille.

Persson ei ollut sovusta aivan yhtä innostunut kuin Blair, mutta arvioi, ettei tulos muuta Ruotsin asemaa puoleen eikä toiseen.

- En ole kauhean innostunut tästä pyörittelystä. Minusta on maailman luonnollisin asia, että mailla joilla on yhteinen valuutta on mahdollisuus käydä keskusteluja, Persson sanoi ja piti perjantaina saavutettua neuvottelutulosta luonnollisena kompromissina.

Suomi sai pohjoisen ulottuvuuden osaksi EU:n politiikkaa

Maininta pohjoisesta ulottuvuudesta on mukana huippukokouksen päätöslauselmissa, joissa valtioiden ja hallitusten päämiehet lauantai-iltana hyväksyivät.

Suomen tavoitteena on ollut saada unionille yhtenäinen linja yhteistyössä pohjoisilla lähialueilla; muun muassa ympäristönsuojelun, energia-, liikenne- ja teollisuuspolitiikan alalla.

Pohjoisten alueiden yhteistyön kehittäminen nousi esille hieman yli 10 vuotta sitten kun silloisen Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov otti asian esille vieraillessaan Murmanskissa. Sen jälkeen pohjoisesta ulottuvuudesta on puhuttu eri yhteyksissä ja sillä on tarkoitettu milloin pohjoismaista yhteistyötä, milloin laajempaa toimintaa. Nyt EU:n huippukokouksen määritelmä puhuu pohjoisesta laajana käsitteenä.

Pohjoinen ulottuvuus oli esillä jo edellisen, Esko Ahon (kesk) hallituksen toiminnassa. Viime keväänä nykyinen pääministeri Paavo Lipponen (SDP) kirjoitti asiasta EU:n komission puheenjohtajalle Jacques Santerille ja toivoi sille parempaa huomiota unionin politiikassa.

EU:n rahojen katto jäi auki

Puheenjohtajamaa Luxemburg esitti, että unionin toimintoihin käytettävillä rahoilla säilyisi nykyinen katto. Se on 1,27 prosenttia EU-alueen bruttokansantuotteesta.

Tulevan maatalouspolitiikan suuntaviivoista päästiin sopuun. Pääministeri Lipposen esityksestä maatalouskohtaan tehtiin lisäys, jonka mukaan maataloutta on voitava harjoittaa myös niillä alueilla, joilla on erityisiä vaikeusia maataloudessaan.

Ruotsikin sai läpi tavoitteitaan

Laajentuminen alkaa maaliskuun 30. päivä ensi vuonna pidettävällä kokouksella, jolloin kaikki kymmenen Itä-Euroopan hakijaa ja Kypros tapaavat EU-maiden ulkoministerit. Varsinaiset jäsenyysneuvottelut aloitetaan keväällä Kyproksen, Unkarin, Puolan, Viron, Tshekin ja Slovenian kanssa.

Niitä ei kuitenkaan käydä samalla tapaa yhtä tahtia kuin käytiin Suomen, Ruotsin, Itävallan ja Norjan kanssa.

Viiden muun hakijan, Latvian, Liettuan, Bulgarian, Romanian ja Slovakian kanssa ryhdytään valmistelemaan neuvotteluita, ja niiden edistystä arvioidaan kerran vuodessa.

Jäsenyysneuvottelujen käymistä kaikkien kanssa ajaneen Ruotsin pääministeri Göran Persson sanoi, että Suomi muutti kantaansa 5+1-mallin taakse, mikä heikensi laajoja neuvotteluja ajaneiden rintamaa. Perssonin mielestä Suomi suhtautui liian kiltisti komission esitykseen.

Britannian pääministeri Blair vakuutti, että laajentumisneuvottelujen aloittamismalli ei sulje ketään pois. Hänen mielestään tiiviimmät neuvottelut kuuden maan kanssa helpottavat myöhemmin joukkoon tulevien neuvotteluja.

Blair piti kuitenkin laajentumista mahdottomana, ellei EU uudista maatalouspolitiikkaansa. Britannia aikoo tarttua asiaan ensi vuoden alusta alkavalla puheenjohtajakaudellaan.

STT-IA
14.12.1997