Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


EU-komissio huomauttaa 20 tunnin säännöstä

EU-komissio on antanut Suomelle virallisen huomautuksen alkoholin tuontirajoituksista. Komission mielestä määräys, että matkailijan on oltava Suomen ja EU:n ulkopuolella vähintään 20 tuntia saadakseen tuoda alkoholia, on tullittomuusdirektiivin vastainen.

Suomella on kaksi kuukautta aikaa vastata komission huomautukseen. Jos komissio ei tyydy vastaukseen, se voi ottaa käyttöön rikkomusmenettelyn seuraavan askeleen ja lähettää Suomelle ns. perustellun lausunnon. Jos silloinkaan ei saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asian puimista jatkaa EY-tuomioistuimessa. Koko prosessi voi kestää vuosia.

20 tunnin sääntö otettiin käyttöön pian EU-jäsenyyden alettua, kun Viroon ja Viipuriin suuntautunut kaljaralli riistäytyi valtaviin mittoihin. Asiasta on neuvoteltu pitkään Suomen ja komission välillä, ja Suomi on vedonnut sosiaalisiin ja terveydellisiin perusteisiin.


Ahtisaari kehotti tarhaajia ja eläinaktivisteja rauhoittumaan

Presidentti Martti Ahtisaari kehottaa sekä turkistarhaajia että tarhausta vastustavia eläinsuojeluaktivisteja rauhoittumaan ja käyttämään lain sallimia keinoja.
- Olen kyllä huolissani näistä tapauksista, mutta ei ole syytä tehdä liian dramaattisia johtopäätöksiä, sanoi Ahtisaari keskiviikkona Espoon-vierailunsa päätteeksi pitämässään lyhyessä lehdistötilaisuudessa.

Ahtisaaren mukaan on aivan liian kärjistettyä väittää, että eläinaktivistien menettelytavat olisivat uhka yhteiskunnalle. Hän kehotti kuitenkin heitä keskittymään rauhanomaisempiin mielenosoituskeinoihin.

- Demokraattisessa yhteiskunnassa on monia laillisia keinoja osoittaa mieltään tärkeänä pitämänsä asian puolesta. Jos tarhaeläimiä lasketaan ulos häkeistään ja niiden turkkeja tuhritaan, niin ei niiden elämä sillä parane, sanoi Ahtisaari.

Presidentti totesi, että myös tarhalle tunkeutuneita aktivisteja kohti ampunut tarhaaja syyllistyi laittomuuteen.
- Jos toista ei olisi tapahtunut, ei olisi tapahtunut toistakaan, sanoi Ahtisaari.


Aura toivoo Niinistön jatkavan kokoomusjohdossa

Liikenneministeri Matti Aura (kok) toivoo kokoomuksen puheenjohtajan Sauli Niinistön jatkavan puolueen johdossa vielä vuoden 1999 jälkeen. Valtiovarainministeri Niinistö ilmoitti Verkkouutisten on line chatissä 16.5., että hän luopuu puheenjohtajuudesta kesän 1999 puoluekokouksessa. Niinistö on kuitenkin ollut valmis jatkamaan valtiovarainministerinä.

Auran mielestä olisi luonnollista, että Niinistö jatkaisi myös puheenjohtajana, jos hän jatkaa valtiovarainministerinä. Aura esitti toiveensa keskiviikkona Turun Sanomien haastattelussa.


Pääministerin valintatapa ei tyydytä Ahoa

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho ei lupaa suoralta kädeltä tukea hallituksen valtiosääntöuudistusta, mutta ilmaisee kuitenkin halukkuutensa neuvotella esityksestä. Aho sanoo Etelä-Suomen Sanomien ja Satakunnan Kansan haastattelussa epäilevänsä hankkeen koossa pysymistä. Erityisesti häntä epäilyttää pääministerin valintatapa.

- Jos pääministerin valinta tuodaan eduskuntaan siinä vaiheessa, kun hallitusneuvottelut on käyty, ei siinä tule mitään muutosta nykyiseen, sanoo Aho.

Hänen mielestään presidentin pitäisi tuoda pääministeriehdokas eduskunnalle heti hallitusneuvottelujen käynnistyessä tai puhemiehen kierroksen päätyttyä, jolloin eduskunnan päätäntävalta kasvaisi.

Oikeusministeri Kari Häkämies (kok) on korostanut haluavansa perustuslakiuudistukselle jo etukäteen kolmen suurimman puolueen tuen. Aho ei kuitenkaan sano mitään varmaa siitä, aikooko keskusta tukea hallituksen sopimaa kompromissia ennen kuin on neuvotellut Häkämiehen kanssa.


Häkämies laittaisi eläinaktivistit kuriin direktiiveillä

Oikeusministeri Kari Häkämies laittaisi eläinaktivistit kuriin EU-direktiivillä. Häkämiehen mukaan EU pyrkii yhteisessä lainsäädännössään siihen, että pelkästä vaaralliseen rikollisjärjestöön kuulumisesta voidaan rangaista ilman mitään tekoakaan.

Häkämiehen mukaan kaikki EU-maat pitävät tiukasti kiinni siitä, että yhdistyksen tai yhteisön tekemiset ratkaisevat, onko kyseessä vakava rikollisuus. Silloin jo järjestöön kuuluminen riittää rangaistuksen aiheeksi.

Hän uskoo, että rikollista toimintaa koskevan direktiivin hyväksyminen on EU:ssa jo lähellä. Häkämies tuomitsee Orimattilan turkistarhaiskun Suomenmaassa. Hänen mielestään laillisen elinkeinon uhkaaminen jatkuvasti ja tietoisesti on vakava ja rangaistava teko.

- Tilanne on sama, jos esimerkiksi jonkun vakaumus kieltäisi verojen maksun, ja tällainen henkilö ryhtyisi posauttamaan verotoimistoja ilmaan, Häkämies sanoo lehden haastattelussa.

Häkämiehen mukaan laillisen yhteiskunnan on pystyttävä suojaamaan laillista elinkeinotoimintaa ilman että sen harjoittaja joutuu turvautumaan haulikkoon.


Eduskunta kävi EU-laajentumiskeskustelun

Eduskunta lopetti yhdeltä tiistai-aamuna keskustelunsa EU:n itälaajentumisesta ja maatalous- ja rakennetukien uudistamisesta. Kolmetoista tuntia kestäneessä keskustelussa ei asetettu kyseenalaiseksi unionin laajentumista sinänsä, mutta monet opposition kansanedustajat kantoivat huolta Suomen saamista alue- ja maataloustuista.

Keskusta kehotti hallitusta taistelemaan tiukasti Suomen aluetukien puolesta ja vaati, että tukien väestöpeitto olisi nostettava 60 prosenttiin nykyisestä reilusta 50 prosentista.

EU-komissio on asettanut tavoitteeksi, että peitto laskisi koko unionin tasolla noin 35-40 prosenttiin. Monet kansanedustajat katsoivat, että Suomen hankala ilmasto, pitkät välimatkat ja korkea työttömyys ovat hyvät perusteet tavoitella nykyistä korkeampaa lukemaa.

Keskustalaiset toistivat kantansa, jonka mukaan Suomen pitäisi asettaa maatalouden erityisongelmien ratkaisut kynnyskysymykseksi laajentumisen ja uudistuksien hyväksymiselle.

Hallituksen puolelta vakuutettiin, että suomalaiselle viljan viljelylle etsitään parhaillaan tukiratkaisua EU-komission kanssa. Eurooppaministeri Ole Norrback (r.) painotti, että EU:ssa halutaan säilyttää elävä maatalous kaikkialla.


Maatalouspolitiikan kansallistaminen ei innosta hallitusta

Ajatukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan osittaisesta kansallistamisesta eivät saaneet hallitusriveistä kannatusta, kun eduskunta maanantaina keskusteli EU:n laajenemisesta ja tukipolitiikan uudistamisesta.

Maatalousministeri Kalevi Hemilä (sit) arveli keskusteluun vastatessaan, että parempi ratkaisu olisi kehittää yhteistä tukipolitiikkaa siihen suuntaan, että se paremmin ottaisi huomioon luonnonolot.

Aiemmin päivällä myös pääministeri Paavo Lipponen epäili, ettei kansallistaminen ole realistinen vaihtoehto ainakaan seuraavalla rahoituskaudella. Tukien osittaista siirtämisestä kansallisesti päätettäviksi esitettiin yhtenä selvitettävänä vaihtoehtona eduskunnan suuren valiokunnan lausunnossa laajentumisesta.

Koonnut: IA
11.12.1997


POLITIIKKA -SIVULLE