Työryhmä: Suomen varauduttava jalkaväkimiinojen korvaamiseen
Ulkoministeriön ja puolustusministeriön yhteinen työryhmä suositteli tiistaina, että Suomi varautuu jalkaväkimiinojen täyskieltoon ja alkaa valmistella uskottavan puolustuskyvyn säilyttämistä muilla keinoin.
Ulkoministeri Tarja Halonen (SDP) myönsi raportin vastaanottaessaan, että käsillä on miinapoliittisen linjan käännös. Työryhmän mukaan aikaa kuluu ainakin kymmenen vuotta ja rahaa yhteensä noin 4,5 miljardia markkaa. Halonen lupasi tuoda asian kiireellä hallituksen käsittelyyn niin, että jalkaväkimiinojen korvaamisesta koituvat kustannukset olisivat selvillä jo seuraavan budjetin valmistelussa.
Miinakieltoa pohtinut työryhmä aloitti työnsä kesäkuussa juuri Halosen aloitteesta. Ulkoministeri muistutti tiistaina, että jalkaväkimiinojen kielto on Suomelle puhtaasti poliittinen päätös, sotilaallista syytä siihen ei ole. Miinavarastoista luovuttaisiin vuoteen 2010 mennessäEU-maat Suomea lukuunottamatta allekirjoittivat kuun alussa jalkaväki- eli henkilömiinat kieltävän Ottawan sopimuksen. Suomi on tähän asti ajanut miinakysymyksen käsittelemistä Geneven aseriisuntakonferenssissa ja jäi siksi Ottawan sopimuksen ulkopuolelle.Halosen mukaan Ottawan prosessin menestys on ollut suomalaisasiantuntijoille yllätys. Sopimuksen allekirjoitti 122 maata, kun keväällä mukaan arvioitiin tulevan noin 70 maata. Miinatyöryhmä laskee Suomen voivan allekirjoittaa Ottawan sopimuksen vuonna 2006, jos korvaavan puolustuksen järjestäminen aloitetaan vuoden 2001 alussa. Tämä merkitsisi, että Suomi luopuisi varastoimistaan jalkaväkimiinoista vuoteen 2010 mennessä. Vaikka Suomi ei vielä ole allekirjoittanut Ottawan sopimusta, työryhmä suosittaa osallistumista sopimuksen seurantatyöhön. Lisäksi Suomi yrittää yhä edistää miinakiellon syntymistä myös Genevessä, jossa mukana ovat myös Ottawan sopimuksen ulkopuolelle jääneet Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat. Työryhmän mielestä konferenssissa pitäisi ensi vuonna pyrkiä päättämään jalkaväkimiinojen maailmanlaajuisesta vienti- ja tuontikiellosta. Miksi kustannuksiin ei varauduttu?Työryhmän ehdotuksen mukaan jalkaväkimiinat korvattaisiin Ottawan sopimuksen sallimilla nykyaikaisilla miinoitusjärjestelmillä. Lisäksi parannettaisiin maavoimien taistelukykyä lisäämällä tulivoimaa ja maa-alueen valvontaa.Suomen pitäisi hankkia esimerkiksi pohjamiinoja, erilaisia miinanheittimiä, kranaattikiväärejä, sinkoja, maavalvontatutkia ja uutta panssaritorjunta-aseistusta. Työryhmä muistuttaa, että miinakiellosta koituviin kustannuksiin ei varauduttu viime kevään puolustuspoliittisessa selonteossa. Ulkoministeri Halonen joutuikin tiedotustilaisuudessaan vastaamaan kysymyksiin siitä, onko Suomen puolustuspolitiikan suunnittelussa vikaa vai muuttuuko maailma liian nopeasti. Halonen totesi, ettei poliittista vastuuta selonteosta voi kiertää: hallitus esitteli ja eduskunta hyväksyi. Hänen mukaansa suunnittelua joudutaan nyt tehostamaan niin, että Suomi pysyy mukana reaaliajassa. Kehitysyhteistyövaroja miinanraivaukseenHalonen kertoi jo varoittaneensa kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavistoa (vihr) siitä, että kehitysyhteistyövaroja on tarpeen suunnata muun muassa Kambodzhan miinanraivaukseen. Työryhmän suosittama miinanraivausohjelma nielisi neljän vuoden kuluessa 120 miljoonaa markkaa.Miinanraivaus selkkausalueilla on Halosen mielestä todella keskeistä, koska jalkaväkimiinakiellon tavoitteena on nimenomaan inhimillisen kärsimyksen vähentäminen. Miinakieltoa pohtinut työryhmä korostaakin sitä, että nimenomaan aktiivisesti jalkaväkimiinoja käyttävät maat on saatava mukaan sopimuksiin. Erityisesti kiirehditään vuoden 1980 kansainvälisen miinasopimuksen uuden, tiukemman pöytäkirjan ratifioimista mahdollisimman laajalti. Sopimus kieltää jalkaväkimiinojen summittaisen käytön. Uusio pöytäkirja pyritään Suomessa saamaan eduskunnan hyväksyttäväksi heti vuoden alussa.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE