Ensi kerralla liittokohtaiset ratkaisut?

Uusi kaksivuotinen tulosopimus syntyi

Sopimuksen allekirjoittivat kaikki työmarkkinoiden keskusjärjestöt. Ratkaisu varmistui maan hallituksen tavoitteen mukaan hyvissä ajoin ennen vanhan sopimuksen päättymistä.

Kokonaisratkaisun syntyminen varmistui, kun keskeisillä vientialoilla saavutettiin neuvottelutulokset myöhään yöllä. Viimeisinä neuvottelutulokset tehtiin paperiteollisuudessa ja satamien ahtausalalla.

Sopimus on erittäin kattava. Sen piirissä arvioidaan olevan yli 98 prosenttia palkansaajista. Ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n jäsenistö on mukana lähes sataprosenttisesti. Ulkopuolelle jäi vain pari sataa vartijaa.

Toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n aloista ulkopuolelle jäivät mm. laivan- ja konepäällystöt, voimaloiden toimihenkilöt, Alkon työntekijöitä ja palomiehet. Akavasta ratkaisua eivät hyväksyneet kuntasektorin lääkärit, eläin- ja hammaslääkärit. Ulkopuolelle jäi myös noin 900 valtion tuomaria.

Ratkaisuihin vauhtia sovittelijan toimistosta

Myös auto- ja kuljetusalalla päästiin ratkaisuun vasta myöhään perjantai-iltana. SAK:laisen Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT yritti sitoa palkkansa teollisuuden ansiokehitykseen.

Erityisen vaikeaa neuvottelutulokseen pääseminen oli AKT:n lisäksi Paperiliiton aloilla. Toisiinsa kytköksissä olevien vientialan liittojen neuvottelujen venyminen kiristi tunteita sekä SAK:ssa että työnantajien talossa Helsingin Etelärannassa.

Ratkaisuille piti hakea AKT:n osalta vauhtia valtakunnansovittelijan toimistosta. Sovittelija Juhani Saloniuksen päivä kului sukkuloidessa lakkoilevien palomiesten ja AKT:n neuvottelupöytien välillä.

Paperiliiton edustajat siirtyivät Saloniuksen luokse yöllä neuvottelutuloksen syntymisen jälkeen. Valtakunnansovittelijan toimistossa selvitettiin alihankintatyön yksityiskohtia, kun samaan aikaan tupo allekirjoitettiin Etelärannassa.

Asia liittyi viime syyskuun Nokian Paperi Oy:n huoltomiesten lakkoon, joka uhkasi laajeta koko paperiteollisuuteen. Työtaistelu laukesi, kun huoltomiesten työnantajan ABB Servicen työehdoista syntyi vaivoin neuvottelutulos.

Tuolloin tehty ratkaisu sovittiin voimassa olevan tupon mukaisesti vain ensi tammikuun loppuun. Siksi myös ABB Servicen edustajat istuivat perjantaina sovittelijan pöydässä.

Paperiteollisuuteen lomautussuoja

Lomautussuoja toteutui Paperiliiton mukaan siten, että metsäyritykset voivat lomauttaa työntekijöitään vain "äärettömän poikkeuksellisissa tapauksissa". Liiton puheenjohtaja Jarmo Lähteenmäki piti lomautusturvan kehittämistä edistysaskeleena suhdanneherkällä vientialalla.

Yleiskorotukset molempina vuosina

Ensi vuonna palkkoihin on varattu lisäksi 0,5 prosentin järjestelyvara ja 0,4 prosentin nais- ja matalapalkkaerä, joka jaetaan liittojen sopimalla tavalla.

Tuloverotus kevenee lähinnä vuonna 1999. Kevennykset tulevat voimaan heti vuoden alusta. Yleensä ennakonpidätyksen muutokset on otettu käyttöön vasta tammikuun jälkeen.

Tupo-porkkanan mukaan valtion tuloveroasteikkoja alennetaan 1999 ylintä porrasta lukuunottamatta 0,5 prosenttiyksikköä. Lisäksi niihin tehdään ensi vuoden tapaan 2 prosentin inflaatiotarkistus.

Tulosopimukseen sisältyy edeltävän sopimuksen tavoin indeksiehto ja ansiokehityslauseke.

Ansiotarkastelu tehdään ajanjaksolta, joka ulottuu huhtikuusta 1997 huhtikuuhun 1998. Ansiovertailu tapahtuu huhti-toukokuussa 1999.

Vaikea tupo herätti kaipuun liittokohtaisiin sopimuksiin

TT:n varatoimitusjohtaja Tapani Kahri arvioi, että kun nyt toisen kerran peräkkäin tehtiin tällainen sopimus, niin tämäntyyppisiä ratkaisuja on vastaisuudessa hyvin vaikea saada aikaan, ainakaan useampaa peräkkäin.

- Vaikka tässä vaiheessa ei pitäisi mennä veikkailemaan, tämän sopimuskierroksen tapahtumat ja liittojen väliset jännitteet takaavat melkoisella varmuudella sen, että seuraava sopimus tehdään liittokohtaisesti, Kahri sanoi.

Myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen ymmärsi Kahrin tupo-kritiikin.
- Eittämättä itsellekin tulee mieleen että tuskin samanlainen ratkaisu on kahden vuoden päästä edessä, ja voi olla että tässä tulee uudenlaisia sopimusmalleja ja rakenteita.

Ihalainen arveli, että ehkä näin tiivistä ratkaisua ei tulla enää tekemään.
- Voi olla että myös valtiovallan rooli tulevassa sopimuksessa on tuntuvastikin toinen kuin se nyt veroratkaisujen kanssa oli.

Ihalainen kuitenkin lisäsi, että on kaksi tosiasiaa ei kuitenkaan poistu: kysymys työllisyydestä ja siitä, mikä on se työmarkkinamekanismi, jolla matalan inflaation politiikkaa Suomessa hallitaan.

- Jos näihin löydetään fiksuja malleja, niin niitä on syytä pikaisesti ryhtyä miettimään.

- Kyllähän liittotasonkin sopimuspolitiikka voi hyvin vastuullista olla, mutta juuri nyt on ehkä ennenaikaista ottaa kantaa uuden sopimuksen muotoon tai sisältöön.

- Joka tupon jälkeen se on joko tuomittu tai kehuttu. Aika näyttää, miten sopimus toimii. Ei nyt vielä ole aika arvioida ratkaisumallin vaikutuksia, Palvelutyönantajien Jarmo Pellikka päätti yölliset pohdinnat.

STT-IA
14.12.1997