Viikon EMU-puheet


Vasemmistoliiton EMU-äänestys marras-joulukuussa

Vasemmistoliitto järjestää jäsenäänestyksen EMU-kannastaan marras-joulukuun vaihteessa. Vasemmistoliiton puoluehallitus päätti torstaina postiäänestyksen järjestämisestä 25. marraskuuta ja 2. joulukuuta välisenä aikana.

Alunperin vasemmistoliiton kantaa talous- ja rahaliiton jäsenyyteen selvittävän äänestyksen ajankohdaksi kaavailtiin ensi vuoden alkua. Päätös jäsenäänestyksen järjestämisestä tehtiin vuosi sitten Suomen EMU-jäsenyyttä vastustavan europarlamentaarikko Esko Seppäsen painostuksesta.


Ahtisaari: EMU-jäsenyys ensimmäisten joukossa Suomen etu

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren mielestä liittyminen EMU:un eli Euroopan talous- ja rahaliittoon ensimmäisten joukossa on Suomen etu.

Ahtisaari sanoi keskiviikkona Tukholmassa pidetyssä seminaarissa, että liittyminen ei ratkaise kaikkia Suomen ongelmia, mutta vastaavasti on harhaa kuvitella, että jättäytymällä sivuun voitaisiin vapautua mistään niistä ongelmista, jotka liittyvät vapaiden pääoman liikkeiden ja globalisaation haasteisiin.

Ahtisaari sanoi sanomalehti Svenska Dagbladetin seminaarissa, että EMU on järjestelmä, joka takaa rahapoliittisen vakauden ja suojan valuuttaspekulaatioita vastaan.

- Yhteinen eurooppalainen valuutta ei ole ideologinen hanke eikä itsetarkoitus, vaan sen tavoite on hyvin käytännöllinen. Päämääränä on turvata rahajärjestelmän vakaus eurooppalaisella yhteismarkkina-alueella. Samalla se edistää turvallisuutta lisäävää poliittista yhteistyötä ja vahvistaa Euroopan asemaa kansainvälisesti, Ahtisaari sanoi.


Ruotsi ei mene rahaliittoon

Ruotsi ei osallistu Euroopan valuuttaunioniin EMU:un, kun sen on määrä aloittaa vuoden 1999 alussa. Ruotsin sosiaalidemokraattien ylimääräinen puoluekokous vahvisti keskiviikkona jo aiemmin tehdyn valinnan. Sosiaalidemokraatit valitsivat yksimielisesti nykyisen puheenjohtajansa Göran Perssonin jatkamaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Samoin yksimielisesti valittiin entinen varapääministeri Mona Sahlin puolueen työvaliokuntaan.

Vain kaksi puhujaa kannatti kokouksessa EMU:un liittymistä heti vuoden 1999 alussa.

Valtiovarainministeri Erik Åsbrink piti yhtenä pääsyistä jäädä EMU:n ulkopuolelle sitä, että liittyminen olisi liian vaarallista.
- EMU:ssa on riskejä ja ongelmia, jotka kohdistuisivat Ruotsiin, jos menisimme mukaan.

Toisena syynä jäädä EMU:n ulkopuolelle Åsbrink mainitsi kansalaismielipiteen, joka on EMU:a vastaan.
- Näin tärkeätä asiaa ei voida päättää vastoin voimakasta mielipidettä.

Åsbrink totesi myös, että Ruotsin mahdollisuudet vaikuttaa EMU:un vähenevät, jos Ruotsi jää ulkopuolelle.
- Mutta olen valmis maksamaan sen hinnan.


Persson: Ruotsi voi joutua liittymään EMU:un myöhemmin

Pääministeri Göran Perssonin mukaan Ruotsi saattaa joutua liittymään Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n kolmanteen vaiheeseen myöhemmin, jos kruunun arvo nousee liian vahvaksi.

Persson arvioi keskiviikkona, että uudesta eurovaluutasta tulee todennäköisesti "heikko". Pääministerin mielestä se johtaa pääomien sijoittamiseen Ruotsin kruunuun ja Sveitsin frangiin.

- Silloin on olemassa suuri vaara, että kruunusta tulee liian vahva, mikä haittaa Ruotsin vientiteollisuutta, Persson sanoi päivälehti Dagens Nyheterille Sundsvallissa, jossa on meneillään sosiaalidemokraattien puoluekokous. Persson ei kuitenkaan halunnut sulkea täysin pois mahdollisuutta, että eurosta tulee vahva valuutta.

Ruotsi päätti kesäkuussa, ettei se mene mukaan EMU:n kolmanteen vaiheeseen sen alkaessa vuonna 1999. Se jätti kuitenkin avoimeksi mahdollisuuden liittyä EMU:un myöhemmin.


Saksa ei selvinnyt EMU-kriteereistä alkuvuodesta

Saksa ei omien laskelmiensa mukaan selvittänyt Euroopan talous- ja rahaliiton kriteerejä alkuvuodesta. Julkisen sektorin alijäämä oli tammi-kesäkuussa 3,1 prosenttia bruttokansantuotteesta, ilmoitti Saksan tilastokeskus keskiviikkona.

EU:n määräysten mukaan julkisen sektorin alijäämä saa olla korkeintaan 3 prosenttia BKT:stä vuonna 1997. EU:n ja Saksan käyttämät laskutavat poikkeavat kuitenkin hieman toisistaan. Viime vuonna Saksa sai julkisen sektorinsa alijäämäksi peräti 3,8 prosenttia, kun taas EU:n käyttämä laskutapa antoi 3,5 prosentin alijäämän.


Lipponen: EMU:sta jäämiselle ei perusteita

Ruotsi, Tanska ja Britannia eivät muodosta poliittista blokkia, jonka EMU-ratkaisua Suomen pitäisi seurata, sanoi pääministeri Paavo Lipponen tiistaina Teollisuuden Palkansaajien neuvottelukunnan EMU-seminaarissa. Lipponen totesi, että nämä kolme EMU:n ulkopuolelle jäävää maata ovat eri tilanteissa, ja lähestyvät EMU:a kukin omaan tahtiinsa. Näiden maiden ratkaisujen seuraaminen olisi itsenäisestä päätösvallasta luopumista, pääministeri sanoi.

Lipponen arvioi, että Ruotsin empiminen talous- ja rahaliitto EMU:n jäsenyydestä johtuu siitä, että EU-jäsenyydestä ei käyty kunnon keskustelua. Hakemus tehtiin syksyllä 1991, ja se tuli useimmille täytenä yllätyksenä. Päätösten perusteelliseen vatvontaan tottuneet ruotsalaiset käyvät näin ollen edelleen EMU:sta puhuessaan keskustelua EU-jäsenyydestä, Lipponen arvioi.

Lipposen mielestä eduskunnassa ei näy merkkejä EMU-hermoilusta lähestyvien vaalien alla. Keskustelu ja kritiikki saattaa jatkua, mutta ratkaisua ei voi väistää kukaan kansanedustaja.
- Kantaa on lopulta otettava, mennäänkö vai ei. Tätä ratkaisua ei voi passata. Luotan siihen, että järki voittaa, pääministeri sanoi.

Lipponen torjui myös uudelleen ajatuksen markan kellutuksesta vaihtoehtona EMU-jäsenyydelle. Pienen valuutan kellutus tuskin onnistuisi häiriöittä euron ja dollarin puristuksessa, Lipponen sanoi. Lähteminen ERM-järjestelmästä tulkittaisiin siten, että Suomi myös luopuu talouspoliittisesta peruslinjastaan.

Koonnut: IA
12.9.1997


TALOUS -SIVULLE