Myös Ranska haluaa tiukkaa EU-budjettia

Kinkel: Yhteinen eurovaluutta aikataulun mukaisesti



Euroopan yhteinen valuutta euro tulee täysin Maastrichtin sopimuksen kriteerien mukaisesti ja sovittuun aikaan. Näin vakuutti Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel maanantaina ulkomaisten kirjeenvaihtajien haastattelussa Bonnissa. Kinkelin mielestä euron lykkäämistä koskevaan spekulointiin ja keskusteluun ei ole mitään aihetta.


- Lykkäämisestä puhutaan harmittavan kevyin perustein, Kinkel valitti viitaten näin nimiä mainitsematta etenkin Saksan hallituspuoleen kristillisdemokraattien riveissä voimistuvaan ja ainakin osin vaalitekniseen vastustusaaltoon.

Euroa on pyritty viime aikoina lykkäämään mm. Baijerin ja nyt myös Saksin pääministerien voimin. Sopimuksesta luopuminen merkitsisi maineen menetystä sekä Euroopalle että Saksalle, Kinkel varoitti ja kehotti juristina lukemaan Maastrichtin sopimuksen tekstiä.
- Se on kristallinkirkas, hän huomautti.

Rahat jaettava oikeudenmukaisemmin

Sen sijaan Kinkel on selvästi valmis puuttumaan EU:n jäsenmaksuja koskevaan kiistaan. Kunkin maan osuutta on tarkoitus hilata lähivuosina 1,27 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

- Rahat on jaettava takaisin oikeudenmukaisemmin, Kinkel sanoi. Hänen arvionsa mukaan EU:n suurimpaan rahoittajamaahan Saksaan palautuu liian vähän.

Kinkel odottaa ratkaisua etenkin maataloustukiaisten kautta. Ne muodostavat osan EU:n laajennus- ja uudistusohjelmaa Agenda 2000:ta. Maataloustuki nielee puolet EU:n budjetista. Saksa maksaa maatalouden subventiomiljardeista puolet, ministeri muistutti ja varoitti vahvan maatalouslobbyn seuraavan tilannetta tarkkana Saksassa.

Liikanen: Ranska haluaa tiukkaa EU-budjettia

Ranska haluaa pitää EU:n budjetin tiukassa valvonnassa myös vuoden 2000 jälkeen, kertoi budjettikomissaari Erkki Liikanen maanantaina tavattuaan Ranskan hallituksen jäseniä.

Liikasen mukaan Ranska haluaa selvittää, voisiko EU:n rahoitusratkaisu olla tiukempaa kuin mitä komissio ehdottaa tulevaisuusohjelmassaan Agenda 2000:ssa.

Hänen mukaansa Ranska suhtautuu aktiivisen myönteisesti EU:n suunniteltuun laajentumiseen. Keskusteluissa käsiteltiin myös mm. EU:n maatalouspolitiikan suunniteltua uudistamista sekä talous- ja rahaliiton EMU:n näkymiä.

Tukea laajentumiselle

EU:n laajentumishankkeet saavat Kinkelin täyden tuen. Ministeri kuitenkin kieltäytyi yllättävän jyrkästi uusista jäsenmaista, jos ne pyrkivät tuomaan mukanaan vähemmistöongelmia tai rajakysymyksiä.

- Toivon, että unkarilaiset, romanialaiset, slovakialaiset ja baltit ovat täysin tajunneet tämän, Kinkel painotti.

- Tulokkaiden on ensin poistettava ongelmansa, etteivät meidän ongelmamme enää tästä lisäänny, hän sanoi viitaten etenkin EU:ta odottaviin tavattomiin voimainponnistuksiin, jotta tulokkaat saadaan integroiduiksi diktatuurin ja komentotalouden jälkeen.

Kovista sanoistaan huolimatta Kinkel myös kiitti Itä-Eurooppaa sen rauhantahdon vuoksi.
- Meillä on suuria velvoitteita näissä maissa. Me tiedämme, mitä yhteyden löytäminen merkitsee emmekä halua antaa näsäviisaita neuvoja, ministeri sanoi ja viittasi Saksan olleen samanlaisessa tilanteessa länsivaltojen edessä 50-luvulla.

NATO:n ja Venäjän yhteistyö tärkeää

Euroopan turvallisuuspoliittinen arkkitehtuuri tulee pitkälle riippumaan siitä, miten kuun lopulla työnsä aloittava NATO:n ja Venäjän välinen neuvosto toimii. Kinkel kertoi alustaneensa asiaa perusteellisesti ulkoministeri Jevgeni Primakovin kanssa Moskovassa liittopresidentti Roman Herzogin vierailun aikana. Neuvotteluja jatketaan ministeritasolla jo YK:n täysistuntoviikolla.

- Keskustelemme yhteisistä intresseistä, peruskysymyksistä ja Bosniasta, mutta emme mistään yksin NATO:a koskevista teemoista, Kinkel sanoi.

Saksassa on arvioitu, että neuvostosta muodostuu testi Venäjän yhteistyöhaluille. Kinkel ei kuitenkaan halunnut kommentoida asiaa. Jännitystä aiheuttaa se, että rauhankumppanuutta pohjustavissa neuvotteluissa Venäjän tuoli on usein jäänyt tyhjäksi.

Kinkel huomautti vielä, että Saksa haluaa nykyistä enemmän vaikutusvaltaa YK:n turvallisuusneuvostossa.
- Kolmanneksi suurimpana maksajana haluamme suuremman puheoikeuden ja myös tuolin, Kinkel sanoi ja arvioi asian etenevän jo alkavassa täysistunnossa.

STT-IA
12.9.1997


TALOUS -SIVULLE