Lisäbudjetti vähentää lainanottoa
Valtion tämän vuoden lainanotto putoaa selvästi ennakoitua alhaisemmaksi. Hallitus sopi tiistaina syksyn lisäbudjetista, joka vähentää valtion nettolainanottoa 8,6 miljardia markkaa. Tänä vuonna otetaan uutta lainaa alle 20 miljardia.Valtion menot vähenevät tänä vuonna reilut 1,6 miljardia siitä, mitä arvioitiin tämän vuoden tulo- ja menoarviossa. Budjetin loppusumma painuu 188,7 miljardiin markkaan. Lisäbudjetissa osoitetaan lisärahoitusta muun muassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Uutena merkittävänä liikennehankkeena aloitetaan Helsinki-leppävaara -kaupunkiradan rakentaminen eli kolmannen raideparin teko rantaradalle. Pääministeri Paavo Lipponen totesi hallituksen neuvottelun jälkeen, että hallituksen finanssi- ja talouspolitiikan tavoitteet toteutuvat nyt etuajassa. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö totesi, että valtion tuloja on lisännyt yhteisöveron tuoton kasvu. Valtio saa tuotosta 3,5 miljardia markkaa budjetoitua enemmän. Niinistö huomautti, että myös kunnat saavat kolme miljardia markkaa arvioitua enemmän verotuloja. Kaikkiaan valtion verotulot ylittävät aiemmat arviot tänä vuonna reilulla kahdella miljardilla markalla. Yhteisöveron tuoton kasvun vastapainoksi muu tulo- ja omaisuusvero ja arvonlisävero eivät ole tuottaneet ennakoidulla tavalla. Valtio saa lisää tuloja 3,5 miljardia markkaa sarjaobligaatioista saatavista emissiovoitoista. Niinistö kuvasi sitä tekniseksi eräksi. Hänen mukaansa kyse ei ole lopullisesta voitosta, vaan nyt myytävistä korkeakorkoisista arvopapereista joudutaan korot maksamaan myöhemmin. Valtio saa tuloja myös Meritalta, joka maksaa saamaansa pääomalainaa takaisin 1,8 miljardin markan arvosta. EMU-alijäämää 1,5 prosenttiinLisäbudjettiesitys merkitsee sitä, että valtion nettorahoitustarve supistuu 4,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Koko julkisyhteisöjen nk. EMU-alijäämä pienenee 1,5 prosenttiin, kuten ensi vuoden budjettiesityksen yleisperusteluissa arvioitiin syyskuun alussa.Valtiovarainministeri Niinistön mukaan lisäbudjettiesityksen myötä liikutaan "putkessa" ensi vuoden budjettiesitykseen nähden. Valtion menojen loppusummat ovat alenevalla linjalla. - Pikkuhiljaa alkaa vuoden 1999 kehysten valmistelu, jossa tätä samaa sarjaa on tarkoitus jatkaa. Tällä tavalla ollaan hivenen etuajassa valtiontalouden tasapainottamisessa, mutta kaikki syyt puoltavat sitä, että etuajassa onkin liikuttava, Niinistö sanoi. Kaupunkipoliittinen painotusTutkimus- ja kehittämistoimintaan lisäbudjettiesityksessä lisätään varoja yhteensä 276 miljoonaa markkaa. Tähän sisältyy muun muassa Kuopion Biokteknia 2 -hankkeen rahoitus. Sen kokonaiskustannusarvio oli yli 200 miljoonaa markkaa ja hankkeessa on mukana myös Kuopion kaupunki.Suomen Akatemia saa 170 miljoonan markan myöntämisvaltuuden ja Teknologian kehittämiskeskus 300 miljoonan markan myöntämisvaltuuden.
Pääministeri Lipponen korosti, että tutkimus- ja kehittämispanostus kohdistuu keskeisille teollisuuspaikkakunnille. Helsinki-leppävaara -ratahankkeeseen esitetään 518 miljoonan markan myöntämisvaltuus. Tänä vuonna työ pääsee alkuun 85 miljoonan markan määrärahalla. Lisäbudjettiin sisältyy myös 50 miljoonaa markkaa raha-automaattivaroja ns. syrjäytymisohjelman toteuttamiseen. Kera Oy:n erityislainojen myöntämisvaltuutta korotetaan 150 miljoonalla markalla. Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle esitetään lisäystä 205 miljoonaa markkaa. Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään lisäystä 370 miljoonaa markkaa, josta 269 miljoonaa markkaa kuluu indeksi- ja valuuttakurssimuutoksiin eli dollarin kurssin kohoamiseen. Muulla osalla tehdään mm. rakennustöitä Kajaanin varuskunnassa ja rahoitetaan SFOR-operaatiota Bosniassa. Lisäbudjetissa vähennetään EU:lle maksettavia bruttokansantuloon perustuvia jäsenmaksuja 400 miljoonalla markalla. Syynä on se, että Suomi on saanut viime vuodelta EU:lta ylijäämän palautusta.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE