Viikon varrelta - taloutta lyhyestiSuomi sijoittaa eniten ViroonSuomalaiset ovat Viron investointien kärjessä. Suomen investoinnit Virossa ovat lähes neljä miljardia kruunua eli noin puolitoista miljardia markkaa.Vastikään Enso Timber ilmoitti runsaan sadan miljoonan markan sahainvestoinneista. Suomi ja Ruotsi ovatkin investoineet eniten virolaisyrityksiin. Ulkomaalaisten sijoituksien kokonaismäärä Viroon on 15 miljardia kruunua. Eniten ovat Viroon investoineet suomalaiset ja ruotsalaiset, joiden investointien määrä on runsaat 50 prosenttia kaikista ulkomaalaisista investoinneista. Yhdysvaltalaisten osuus Viroon tehdyistä investoinneista on noin kahdeksan prosenttia. Myös ainoat Tallinnan ulkopuolelle suunnatut, mittavat investoinnit ovat yhdysvaltalaisten tekemiä. Yhdysvaltalaisten yritysten vuotuinen investointimäärä on 200-300 miljoonaa kruunua. Suurimmat yhdysvaltalaisten investointikohteet ovat itäisellä Virumaalla ja Raplan maakunnassa Järvakandissa. Noin kolmannes Viron yrityksistä toimii ulkomaalaisen pääoman vauhdittamina, arvioi Viron investointi- ja kauppakehityslaitoksen hallituksen puheenjohtaja Jüri Sakkeus. Ulkomaalaiseen pääomaan pohjautuvat yritykset työllistävät noin 18 000 virolaista. Yritykset ovat sijoittaneet keskimäärin noin 300 000 kruunua jokaisen työpaikan luomiseen.
Kauppatase viime vuoden tasollaUlkomaankaupasta kertyi vuoden alkupuoliskolla yhtä paljon ylijäämää kuin vuotta aiemminkin eli vajaat 23 miljardia markkaa. Tammi-kesäkuussa tuonti kasvoi kahdeksan ja vienti seitsemän prosenttia.Tullihallituksen mukaan kesäkuussa viennin arvo supistui tuntuvasti, kun taas tuonti lisääntyi yli kymmenyksen. Tämä selittyy sillä, että viime vuoden kesäkuuhun ajoittuivat noin 1,5 miljardin laivatoimitukset, jotka nostivat vertailuluvun poikkeuksellisen korkeaksi. Tammi-kesäkuussa Suomesta vietiin tavaraa 98,8 miljardilla markalla ja maahan tuotiin tavaroita 76 miljardilla markalla. Kesäkuun vienti oli 15,9 miljardia ja tuonti 12,9 miljardia markkaa.
Verdandi ja Paikallisosuuspankit yhteistyöhönHenkivakuutusyhtiö Verdandi ja Paikallisosuuspankit aloittavat yhteistyön vapaaehtoisten eläkevakuutusten ja säästöhenkivakuutusten myymisessä. Paikallisosuuspankit ry:n jäsenpankit voivat myydä Verdandin tuotteita. Osapuolet tekivät asiasta yhteistyösopimuksen.Verdandi uskoo, että se voi lisätä tuotteidensa myyntiä pankkien kautta. Paikallispankit taas katsovat yhteistyön lisäävän heidän palveluvalikoimaansa.
Saksa varoittaa Venäjän talousvakoilustaVenäjä tehostaa jatkuvasti talousvakoiluaan, varoittaa Saksan perustuslainsuojavirasto. Venäjän ulkoinen tiedustelupalvelu SVR on viraston mukaan kehittänyt uuden ohjelman päästäkseen käsiksi salaisiin ulkomaisiin taloustietoihin. Ulkomaille matkustavat venäläisten yhtiöiden työntekijät ja tiedemiehet saavat mukaansa erityisen luettelon hankittavista tiedoista.Venäjän sisäinen tiedustelupalvelu FSB tutkii puolestaan Venäjälle matkustavat ulkomaiset liikekumppanit, kertoi sanomalehti Bild maanantaina. Venäjällä on Saksan perustuslainsuojaviraston mukaan jälleen lähes aukoton järjestelmä ulkomaisten vieraiden tarkkailemiseksi. Siihen sisältyy myös ulkomaisten vieraiden erityisominaisuuksien ja -halujen selville saaminen, kirjoitti lehti.
Suomen veroaste nousi 1996Suomen veroaste eli verojen osuus bruttokansantuotteesta oli viime vuonna 48,2 prosenttia. Luku oli 2,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 1995. Viime vuoden ennakkotiedot perustuvat OECD:n uusimpaan verotilastoon, johon Suomen tiedot on laskenut Tilastokeskus.Tilastossa on vuotta 1996 koskevia ennakkotietoja 24 maasta. Suomen veroaste oli näistä kolmanneksi korkein. Suomen ohittivat Tanska ja Ruotsi, joissa veroaste oli 51,9 prosenttia. Vuonna 1995 Suomen veroaste oli OECD:n neljänneksi korkein. Ruotsin ja Tanskan lisäksi Suomen ohitti tuolloin Belgia. Tulo- ja omaisuusverojen osuus oli vuonna 1995 Suomen kokonaisveroista 42,5 prosenttia eli 2,2 prosenttiyksikköä OECD-maiden keskiarvoa suurempi. Vastaavasti tavaroista ja palveluksista maksettavat verot olivat Suomessa 29,7 prosenttia kaikista veroista eli niiden osuus oli 2,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin OECD-maissa keskimäärin. OECD:n julkaisemaan vuosittaiseen verotilastoon kerätään kaikista jäsenmaista vertailukelpoista tietoa verotuksen rakenteesta ja sen kokonaismäärästä.
EU-hakijamaiden kasvu kaksi kertaa unionin jäseniä nopeampiTalouskasvu EU:n itäeurooppalaisissa hakijamaissa on yli kaksi kertaa nopeampaa kuin unionissa. Eurostat ilmoitti maanantaina niiden keskimääräiseksi kasvuprosentiksi 5,2. EU:n keskimääräinen kasvu on vastaavana kautena ollut 2,4 prosenttia. Tiedot perustuvat vuoden 1995 tilastoihin.Vaurain EU:n hakijoista on Slovenia, missä BKT asukasta kohti on 59 prosenttia EU:n keskiarvosta eli 90 prosenttia köyhimmän EU-maan Kreikan tasosta. Slovenian perässä tulevat Tshekki (57 prosenttia) ja Unkari (37). Köyhin hakijoista on Latvia, jossa taso on 18 prosenttia EU:n keskiarvosta. Hakijamaiden keskiarvo on 32 prosenttia EU-tasosta. Nopeinta talouskasvu on Romaniassa (7,1), Puolassa ja Slovakiassa (7,0) prosenttia. Bulgaria (2,1), Unkari (1,5) ja Latvia (-0,8) prosenttia jäivät EU:n keskiarvon alle. Viron BKT oli 22 prosenttia EU:n tasosta, ja kasvu 4,3 prosenttia.
Koonnut: IA |
TALOUS -SIVULLE