Pekkarinen ihmettelee EMU-selvitysten viipymistä

Pekkarinen muistutti keskiviikkona, että eduskunta ei ollut kaikilta osin tyytyväinen hallituksen keväällä antamaan EMU-selontekoon ja edellytti tarkempia selvityksiä EMU:n eri vaihtoehdoista. Pekkarisen mielestä kansanedustajien pitäisi saada selvityksiä vielä syksyn aikana.

Hallitus on suhtautunut nihkeästi lisäselvitysten tekemiseen eikä sellaisten valmistelusta tai toimittamisesta eduskunnalle ole tietoa.
- Olisi aika erikoista, jos selvityksiä ei tuotaisi eduskunnalle, Pekkarinen sanoi.

Vaatimus lisäselvityksistä syntyi Erkki Tuomiojan (SDP) johtamassa suuressa valiokunnassa, ja eduskunta hyväksyi sen selontekokäsittelyn päätteeksi.

Siinä edellytetään hallituksen jatkavan eri vaihtoehtoihin liittyvää jatkoselvitystä siten, että tutkimusten tulokset ovat käytettävissä riittävän ajoissa ennen kuin eduskunta vuoden 1998 keväällä tekee päätöksen Suomen liittymisestä euro-alueeseen tai siitä jättäytymisestä sekä antaa siihen mennessä tässä mietinnössä mainitut lisäselvitykset.

Pekkarisen mielestä eduskunnan päätös merkitsee sitä, että selvityksiä on tultava pitkin tätä syksyä eikä vasta tiedonannon yhteydessä.

Eduskunnassa kaivattiin lisää tietoa mm. siitä vaihtoehdosta, että Suomi jäisi pois EMU:sta ja markka päästettäisiin kellumaan.

Pääministeri Paavo Lipponen tuomitsi keväällä tuoreeltaan vaatimukset lisäselvityksistä vastuun pakoiluksi. Lipposen nihkeä suhtautuminen asiaan on tullut ilmi myös syksyn aikana.

Ei rahaliittoon 1.1.1999

Puheenjohtaja Esko Aho on pitänyt esillä sellaista muotoilua, että Suomen ei tulisi liittyä EMU:un ainakaan ensimmäisten joukossa.

Pekkarinen perustelee omaa ajallisesti sidottua ehdotustaan sillä, että EMU näyttää toteutuvan poliittisella voimalla aikataulun mukaisesti. Ahon tapaan Pekkarinen torjuu ajatuksen, että Suomi pitäisi yrittää irrottaa heti EMU:sta, jos siihen on menty.
- Sellainen ei olisi realistista, Pekkarinen sanoi.

Tiukempaa linjaa ajaa keskustan sisällä europarlamentaarikko Paavo Väyrynen, joka on väläyttänyt EMU:sta lähtöä eikä jättäisi ovea raolleen EMU-jäsenyydelle myöhäisemmässä vaiheessa.

Pekkarisen 12-sivuisessa raportissa perustellaan EMU:lle kielteistä kantaa sillä, että ulkopuolella riskit talouden häiriöihin ja varautumisen tarpeet niihin ovat vähäisemmät kuin EMU:n jäsenyydessä.

Lisäksi Pekkarinen arvioi, että EMU:n ulkopuolella Suomelle jää suurimpien vaikeuksien tullen tarvittavaa raha- ja valuuttapoliittista liikkumatilaa.

Mittava veroale ei mahdollinen

Siinä tärkeintä on Pekkarisen mielestä, miten Suomi pystyy torjumaan EMU:n alueellista eriarvoisuutta lisääviä vaikutuksia ja miten Suomi varautuu vastaamaan suhdannevaihteluihin ja talouden häiriöihin.

Valtiontalouden varautuminen EMU-oloihin edellyttää Pekkarisen mielestä ylijäämäisiä budjetteja normaalioloissa, jotta huonoina aikoina ei jouduttaisi merkittäviin sosiaalietuuksien leikkauksiin. Tämän vuoksi hän ei myöskään näe mahdollisuuksia merkittäviin veronkevennyksiin.

Pekkarisen EMU-puskureihin kuuluvat lisäksi mm. eläkerahastojen kartuttaminen, yleinen työttömyysvakuutusjärjestelmä, yritysten houkutteleminen taseittensa vahvistamiseen sekä keskustan muutenkin esillä pitämä työreformi.

STT-IA
17.9.1997