Aluebarometri: Kehitysnäkymät huonontuneet


Alueiden yleiset kehitysnäkymät ovat huonontuneet syksystä. Alkutuotantokunnissa näkymät ovat edelleen synkimmät. Eniten on kuitenkin heikentynyt teollisuuskeskusten tulevaisuus, vaikka näiden kuntien näkymät ovat edelleen suurten keskusten ja esikaupunkikuntien ohella maan parhaimmat.

Maakuntien väliset kehityserot ovat kasvaneet viime vuodesta. Tyypillistä on myös keskusseutujen näkymien parantuminen, vastaavasti keskusseutujen ulkopuolella toiveet heikentyvät. Selvimmin tällainen kehitys näkyy Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa.

Valoisimmat kehitysnäkymät ovat pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla. Vaasan seudulla toiveet paremmasta ovat kasvaneet selvästi viime syksystä. Kajaanin seudun ulkopuolella on selvästi synkimmät näkymät koko maassa. Toisaalta Pohjois-Savon näkymät ovat oleellisesti huonommat kuin viime syksynä.

Kuntien rahoitusasema kiristyy lähitulevaisuudessa

Kuntien rahoitusongelmien arvioidaan kasvavan selvästi lähitulevaisuudessa, näkymät ovat huonoimmat syksystä 1992. Arviot kuntien taloudenkehityksestä ovat synkimmät Kuopion ja Joensuun seudulla, lähes kaikki vastaajat arvioivat ongelmien lisääntyvän lähivuosina. Millään alueella kuntien taloudellisen tilanteen ei odoteta paranevan.

Vähiten rahoitusvaikeuksia näyttää kuitenkin olevan Ahvenanmaalla, Pirkanmaalla sekä Vaasan seudun kunnissa. Kiristyvän talouden myötä paineet veroäyrin hinnan korotuksille lisääntyvät vuonna 1998, mutta erityisesti kahden vuoden kuluttua.

Kuntien verotulot kasvavat tänä vuonna koko maassa. Vuonna 1998 niiden arvioidaan vähentyvän erityisesti keskusseutujen ulkopuolella. Alkutuotantokunnissa verotulokehitys on huonoin koko maassa.

Myönteisimmät tulonäkymät ovat suurissa keskuksissa ja esikaupunkikunnissa. Pääkaupunkiseudulla kuntien tulot lisääntyvät selvästi tänä ja ensi vuonna. Myönteinen tulokehitys jatkuu myös Oulun ja Seinäjoen seudulla. Kajaanin seudun ulkopuolella verotulot kehittyvät huonosti, niiden arvioidaan pienenevän vuosina 1997-98.

Velanotto kasvaa

Kuntien velanotto kasvaa lähivuosina. Myönteisestä tulokehityksestä huolimatta, suurissa keskuksissa ja esikaupunkikunnissa kuntien velan arvioidaan kasvavan. Myös teollisuuskeskuksissa velanotto lisääntyy tämän vuoden aikana. Eniten kuntien velka lisääntyy Lapissa.

Pohjois-Karjalan kunnat ovat pystyneet vähentämään velkojaan viime vuosina, nyt kuitenkin paineet velanoton kasvattamiseen ovat lisääntyneet. Pohjois-Pohjanmaan kunnat joutuvat ottamaan velkaa selvästi aikaisempaa enemmän, erityisesti Oulun seudun ulkopuolella näkymät ovat muuttuneet oleellisesti viime vuodesta. Heikentyvästä taloudesta huolimatta Lappeenrannan seudun kunnat aikovat vähentää velkojaan vuosina 1997-98.

Kuntien yhteistyönäkymät heikentyneet

Kuntien yhteistyöhön suhtaudutaan aikaisempaa varovaisemmin. Vaasan rannikkoseudulla ja Pohjois-Savossa Kuopion seudun ulkopuolella kuntien yhteistyönäkymät ovat huonoimmat koko maassa. Pääkaupunkiseudulla näkymät ovat synkimmät syksystä 1991. Myös Lappeenrannan seudun ulkopuolella kuntien yhteistyöodotukset ovat heikentyneet oleellisesti.

Kuntien yhteistyö on parantunut lähinnä Hämeessä ja Keski-Suomessa. Seutukunnallista yhteistyötä pidetään edelleen tärkeimpänä, minkä ohella entistä enemmän korostetaan yhteyksiä elinkeinoelämän kanssa. EU-jäsenyyteen suhtaudutaan edelleen varsin myönteisesti.

Suhtautuminen Suomen EU-jäsenyyteen on pysynyt pääasiassa myönteisenä, tosin keskusseutujen ulkopuolella kritiikki on kasvanut jonkin verran viime syksystä. Suurin hyöty jäsenyydestä kohdistuu elinkeinoelämän kehittymiseen.

Satakunnassa Porin seudulla suhtautuminen jäsenyyteen on myönteisimpiä koko maassa, sen sijaan muualla maakunnassa arviot ovat aikaisempaa kielteisemmät. Päijät-Hämeessä suhtaudutaan erittäin myönteisesti Suomen EU-jäsenyyteen, sen arvioidaan hyödyttävän erityisesti elinkeinoelämän kehittymistä. Keski-Suomessa EU-kielteisyys on kasvanut koko maakunnassa. Myös Vaasan seudulla jäsenyyteen suhtaudutaan varauksella.

Työttömyys vähenee - teollisuuden ja yksityisten palveluiden työpaikat lisääntyvät eniten

Työllisyyskehitys näyttää varsin valoisalta koko maassa, työttömyyden odotetaan vähenevän. Työttömyyden alentuminen on suurinta esikaupunkikunnissa, joissa erityisesti teollisuuden ja yksityisten palveluiden työpaikat lisääntyvät nopeasti. Myös koko maassa näiden alojen työpaikat kasvavat eniten. Lisäksi rakentamisen uskotaan elpyvän useissa maakunnissa.

Pääkaupunkiseudulla 90 prosenttia vastaajista arvioi työttömyyden vähentyvän vuosina 1997-98. Oulun seudun kuntien työllisyyskehitys on maan parhaita. Hämeenlinnan seudun kuntien työllisyysnäkymät ovat parhaimmat syksystä 1991. Kokkolan seudulla työllisyys heikentyy vuonna 1998, jolloin työttömyyden arvioidaan lisääntyvän.

Investoinnit vilkastuvat - voimakkain kasvu rakentamisessa

Investointien kasvu on varsin myönteistä lähivuosina. Teollisuuden ja asuntorakentamisen investoinnit kasvavat ripeästi tänä ja ensi vuonna koko maassa. Voimakkainta kasvu on kuitenkin suurissa keskuksissa, teollisuuskeskuksissa, maaseutukeskuksissa sekä esikaupunkikunnissa.

Rakentaminen näyttää kyselyn perusteella vilkastuvan voimakkaimmin. Suurissa keskuksissa, teollisuuskeskuksissa ja esikaupunkikunnissa myös kaupan ja palveluiden investoinnit lisääntyvät vuosina 1997-1998.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat lisääntyvät lähivuosina

Kuntien rahoitustilanteen heikentyminen heijastuu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntien mahdollisuudet palveluiden järjestämiseen kaventuvat tulevaisuudessa. Varsinkin keskusseuduilla tilanne näyttää huonolta. Suurissa keskuksissa vanhusten hoidon edellytykset ovat oleellisesti muita kuntia huonommat.

Terveydenhoitopalveluiden tilanne heikentyy koko maassa, näkymät ovat synkimmät syksystä 1991. Myös päivähoidon järjestäminen vaikeutuu lähivuosina.

Aluebarometri on tilastokeskuksen tekemä kyselytutkimus, joka on tehty syksystä 1991 lähtien keväisin ja syksyisin. Kyselyn otoksessa on 436 kuntaa, joista vastaajiksi on valittu runsaat 900 virka- ja luottamusmiestä. Tilastokeskus on hoitanut kyselyn käytännön toteutuksen sisäasiainministeriön toimeksiannosta.

IA
13.6.1997

TALOUS -SIVULLE