Kuluttajat kaipaavat lisää tietoa geenitekniikasta



Kuluttajat kaipaavat lisää tietoa bio- ja geenitekniikasta, ilmeni Mikkelissä maanantaina ja tiistaina järjestetyssä geenitekniikka-seminaarissa. Useat tutkimukset osoittavat, että tiedon taso geenitekniikasta on alhainen.


Median, teollisuuden ja politiikkojen uskottavuus geenitekniikkakysymyksissä on heikko. Sen sijaan tutkijoihin, terveydenhuollon ammattilaisiin ja kuluttajajärjestöihin uskotaan.

Bio- ja geenitekniikkaan suhtaudutaan melko myönteisesti

Erikoissuunnittelija Helena von Troll tiedekeskus Heurekasta esitteli seminaarissa eri maissa tehtyjä mielipidemittauksia bio- ja geenitekniikasta.

- Mielipidekyselyjen tulokset vaihtelivat paljon tutkimuksen näkökulmasta ja kysymysten asettelusta riippuen. Suurempien eurooppalaisten tutkimusten tulokset osoittavat, että ihmiset suhtautuvat bio- ja geenitekniikkaan melko myönteisesti. Eri maiden välillä suhtautumisessa on kuitenkin suuriakin eroja, selvitti von Troll.

Hänen mukaansa kuluttajatutkimuksissa on havaittu, että henkilön yleisessä suhtautumisessa geenitekniikkaan ja käytännön toiminnan välillä on eroja. Useat tutkimukset myös osoittavat, että lääkkeiden kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti. Myös geenitekniikan kasvisovellukset hyväksytään paremmin kuin eläinsovellukset.

- Ympäristöaspektit ovat kuluttajille tärkeitä. Muunnettujen mikrobien käyttö ympäristön puhdistukseen tai sellaisten kasvien kehittäminen, jolla voidaan vähentää torjunta-aineiden käyttöä, suhtaudutaan myönteisesti. Myös laadultaan parempien hedelmien ja vihannesten kehitykseen suhtaudutaan melko myönteisesti, kertoi von Troll.

Euroopassa järjestetään konsensus-konferensseja

Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että tieto vaikuttaa bio- ja geenitekniikkaan suhtautumiseen. Kuitenkin myös geenitekniikan vastustajien piiristä löytyy henkilöitä, joiden tiedon taso on korkea. Yleisö kaipaa tietoa bio- ja geenitekniikasta, ja sitä tulisi myös tarjota.

- Pelkkä tiedon tarjoaminen ei kuitenkaan riitä, vaan eri tahojen kuunteleminen on opittavaa kuuntelemaan toisiaan. Vuoropuhelu on tärkeää, painotti von Troll.

Hän mainitsi esimerkkinä vuoropuhelusta Euroopassa järjestetyt konsensus-konferenssit. Niissä maallikot muodostavat harkinnan mukaan konsensus mielipiteen jostain teknologian alueesta. Tanskassa, Hollannissa, Englannissa ja Norjassa konferenssit ovat osoittautuneet tehokkaiksi vuoropuheluiksi.

- Arviointiin kuuluu perehtyminen teknologiaan ja siihen liittyviin eettisiin, taloudellisiin, poliittisiin, sosiaalisiin ja juridisiin näkökulmiin. Konferenssit antavat arvokasta tietoa maallikoiden näkemyksistä ja ovat siten eräs aktiivisen demokratian toteutumismuoto, sanoi von Troll.

Tieto rauhoittaa kuluttajia

Elintarvikeasiantuntija Riitta Tainio Suomen Kuluttajaliitosta muistutti, että tieto antaa asialle oikeat mittasuhteet.
- Kuluttajaa todennäköisesti rauhoittaisi selvitys geenitekniikan eettisistä periaatteista sekä tieto siitä, minkälainen hyväksymisprosessi ja riskinarviointi on kaikkien geneettisten hankkeiden takana.

Tainion mukaan kuluttajat pitävät erityisen tärkeinä geeniteknisesti muunnettujen elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä. Merkinnöistä määrää toukokuussa hyväksytty uuselintarvikeasetus.

- Ongelmana ovat muun muassa ennen uuselintarvikeasetuksen voimaantuloa markkinoille hyväksytyt geeniteknisesti muunnetut soija ja maissi. Teollisuus toimisi viisaasti, jos erityisesti soijaa sisältävät elintarvikkeet merkittäisiin vapaaehtoisesti, Tainio korosti.

Kyse ei Tainion mukaan ole niinkään siitä, että geenimuunneltua soijaa pelättäisiin vaan siitä, ettei kuluttajille tarjota vaihtoehtoja. Kuluttajien suhtautuminen on vielä toistaiseksi arvailujen varassa, sillä markkinoillamme ei ole geneettisesti muunneltuja elintarvikkeita.

FF-IA
13.6.1997


AJASSA -SIVULLE