Amsterdamin huippukokous alkaa maanantaiaamuna

Lipponen uskoo sopuun EU:n perussopimuksesta



Pääministeri Paavo Lipponen linjasi perjantaina Suomen tavoitteita maanantaina alkavassa Amsterdamin huippukokousessa. Suomen komissaarin paikka EU:ssa on toistaiseksi turvattu, uskoo pääministeri.
- Meillä tulee olemaan oma komissaari siinä tulevaisuudessa, joka on nähtävissä.



Komissaarista voidaan joutua kiistelemään uudelleen muutaman vuoden kuluttua, unionin saadessa uusia jäseniä. Muutoksia on odotettavissa myös äänten painotuksissa siten, että suurten jäsenmaiden suhteellinen paino kasvaa. Lipponen myönsi, että paineet siihen suuntaan ovat kovat.

- Jäsenmaiden äänten painotusten muuttaminen on laajentumisen myötä sinänsä oikeutettua ja perusteltua, sanoi Lipponen perjantaina selostaessaan Suomen tavoitteita ja kantoja EU:n sääntöjä uudistavassa hallitustenvälisessä konferenssissa.

Saksan väkiluku kasvoi 16 miljoonalla yhdistymisessä, mutta tämä ei kasvattanut maan äänimäärää ollenkaan, Lipponen huomautti.
- On otettava huomioon, että kun unioni laajenee jäseniksi tulee meitä huomattavasti pienempiä maita. Olisi hyvä että, kun päätöksiä tehdään niiden takana on unionin asukkaiden enemmistö.

Lipponen uskoi EU-maiden johtajien pääsevän maanantaina ja tiistaina Amsterdamissa yhteisymmärrykseen EU:n uudesta perussopimuksesta.
- Siihen on varauduttava kuten aina kun on ristikkäisistä eduista kysymys, että näistä asioista tullaan käymään pitkällisiä ja kovia keskusteluja.

EMU:n ja vakaussopimuksen lisäpöytäkirjan setviminen saattaa taas vaatia uuden kokouksen, Lipponen ennakoi.

Suomen tavoitteet mukana

Lipposen mukaan Hollannin viimeisin, torstaina julkistama sopimusluonnos on Suomen tavoitteiden kannalta varsin tyydyttävä; monet pykälät on kirjattu Suomen ehdottamaan muotoon, tai ainakin lähelle niitä.

Näihin kuuluvat uudet muotoilut avoimuudesta, kuluttajansuojasta, ympäristönsuojelusta ja joustavuudesta. Hyvään suuntaan ovat Lipposen mielestä edenneet myös perusoikeudet ja tasa-arvo.

Vaikeimpia neuvotteluja tullaan käymään EU:n toimielimistä; komission koosta, äänistä ministerineuvostossa, määräenemmistöpäätösten lisäämisestä sekä yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, Lipponen totesi.

Hollanti on kytkenyt uudistukset komission ja ministerineuvoston säännöistä laajentumiseen. Äänimääriä ja äänten painotuksia muutettaisiin Hollannin ehdotuksen mukaan, kun EU saa vähintään kaksi uutta jäsenmaata. Komissio pantaisiin uudessa hallitustenvälisessä konferenssissa remonttiin, kun EU-maiden lukumäärä on nousemassa yli kahdenkymmenen.

Saksa ja Ranska haluaisivat rajoittaa komission kokoa korkeintaan kahteenkymmeneen.

Lipponen piti Hollannin esitystä parempana, mutta ei ollut valmis vielä allekirjoittamaan Hollannin kaavailuja.
- Totesimme keskiviikkona Belgian pääministerin Jean-Luc Dehaenen kanssa, että pienten maiden kannalta on päästävä kohtuullisen lopputulokseen. Tämä tarkoittaa, ettei pieniä maita voi panna vastuuseen siitä, että syntyy kompromisseja.

Puolustuspykälä kelpaa entisellään

Toinen hankala aihe on puolustus. Suomi lähtee Lipposen mukaan siitä, että Maastrichtin sopimuksen J4-pykälän muotoilua EU:n mahdollisesta tulevasta yhteisestä puolustuksesta ei tulisi tässä konferenssissa muuttaa.

Luonnoksen tekstiä yhteisestä puolustuksesta pitkällä tähtäimellä on Lipposen mielestä sinänsä käännetty suomeksi harhaanjohtavasti; muotoilu in the perspective of viittaa hänen mielestään pikemminkin pyrkimykseen kuin päämäärään. Siitä riippumatta, nykyinen muotoilu on Suomen mielestä parempi.

Monet muut EU-maat, niiden joukossa Saksa ja Ranska, haluaisivat mukaan selkeän aikataulun ja päämäärän EU:n ja WEU:n sulauttamiselle.

Siihen ei Lipposen mukaan päästä. Sen sijaan Suomen ja Ruotsin ajatus järjestöjen tiiviimmästä yhteistyöstä kriisinhallinnassa on kirjattu luonnokseen ja toteutumassa.
- Tämän pitemmälle emme halua mennä. Päätöstä EU:n ja Länsi-Euroopan unioni WEU:n sulauttamisesta ei ole tarkoituksenmukaista tehdä tässä konferenssissa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on tarkoitus soveltaa myös mahdollisuutta ns. joustavaan integraatioon. Tämä merkitsee sitä, että EU-maiden sallitaan pienemmässä ryhmässä syventää yhteistyötään, mikäli kaikki maat eivät lähde mukaan.

Suomi kannattaa ajatusta, mutta vaatii, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla uudet hankkeet on hyväksyttävä yksimielisesti, eikä kuten muilla aloilla, määräenemmistöllä. Näin esittää myös Hollanti.

EMU:n täydennykset työllistävät

Lipponen piti mahdollisena, että EMU:n takia joudutaan pitämään pian Amsterdamin jälkeen vielä yksi ylimääräinen kokous.

Viikonlopun alla käytiin vielä tiiviitä neuvotteluita niistä työllisyyttä painottavista lisäyksistä, joita Ranskan uusi hallitus toivoo rahaliittoon liittyvän vakaussopimuksen täydennykseksi.

Virallista luonnosta talouspolitiikan tiuhemmasta koordinaatiosta työllisyyden edistämiseksi ei oltu vielä perjantaina saatu valmiiksi.
- Hallitus on ottanut kantaa tähän vasta yleisellä tasolla, mutta Suomi tukee pyrkimystä laatia lisäys vakaussopimukseen, Lipponen sanoi.

Lipponen painotti, ettei mikään EU-maa, ei edes Ranska ole vaatinut muutoksia EMU:n sääntöihin tai itse vakaussopimukseen, josta sovittiin viime joulun alla Dublinin huippukokouksessa.

Ei kansanäänestystä

Lipponen totesi lopuksi, ettei uudesta perussopimuksesta ole tarvetta järjestää kansanäänestystä Suomessa. Ratifiointi eduskunnassa riittää, samalla tavalla kuin EMU-päätöksessä, pääministeri sanoi.

STT-IA
15.6.1997

Kuva: Valtioneuvoston kotisivu.


POLITIIKKA -SIVULLE