Amsterdamin huippukokous alkaa maanantaiaamunaLipponen uskoo sopuun EU:n perussopimuksestaPääministeri Paavo Lipponen linjasi perjantaina Suomen tavoitteita maanantaina alkavassa Amsterdamin huippukokousessa. Suomen komissaarin paikka EU:ssa on toistaiseksi turvattu, uskoo pääministeri. - Meillä tulee olemaan oma komissaari siinä tulevaisuudessa, joka on nähtävissä. Komissaarista voidaan joutua kiistelemään uudelleen muutaman vuoden kuluttua, unionin saadessa uusia jäseniä. Muutoksia on odotettavissa myös äänten painotuksissa siten, että suurten jäsenmaiden suhteellinen paino kasvaa. Lipponen myönsi, että paineet siihen suuntaan ovat kovat. - Jäsenmaiden äänten painotusten muuttaminen on laajentumisen myötä sinänsä oikeutettua ja perusteltua, sanoi Lipponen perjantaina selostaessaan Suomen tavoitteita ja kantoja EU:n sääntöjä uudistavassa hallitustenvälisessä konferenssissa.
Saksan väkiluku kasvoi 16 miljoonalla yhdistymisessä, mutta tämä ei kasvattanut maan äänimäärää ollenkaan, Lipponen huomautti.
Lipponen uskoi EU-maiden johtajien pääsevän maanantaina ja tiistaina Amsterdamissa yhteisymmärrykseen EU:n uudesta perussopimuksesta. EMU:n ja vakaussopimuksen lisäpöytäkirjan setviminen saattaa taas vaatia uuden kokouksen, Lipponen ennakoi. Suomen tavoitteet mukanaLipposen mukaan Hollannin viimeisin, torstaina julkistama sopimusluonnos on Suomen tavoitteiden kannalta varsin tyydyttävä; monet pykälät on kirjattu Suomen ehdottamaan muotoon, tai ainakin lähelle niitä.Näihin kuuluvat uudet muotoilut avoimuudesta, kuluttajansuojasta, ympäristönsuojelusta ja joustavuudesta. Hyvään suuntaan ovat Lipposen mielestä edenneet myös perusoikeudet ja tasa-arvo. Vaikeimpia neuvotteluja tullaan käymään EU:n toimielimistä; komission koosta, äänistä ministerineuvostossa, määräenemmistöpäätösten lisäämisestä sekä yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, Lipponen totesi. Hollanti on kytkenyt uudistukset komission ja ministerineuvoston säännöistä laajentumiseen. Äänimääriä ja äänten painotuksia muutettaisiin Hollannin ehdotuksen mukaan, kun EU saa vähintään kaksi uutta jäsenmaata. Komissio pantaisiin uudessa hallitustenvälisessä konferenssissa remonttiin, kun EU-maiden lukumäärä on nousemassa yli kahdenkymmenen. Saksa ja Ranska haluaisivat rajoittaa komission kokoa korkeintaan kahteenkymmeneen.
Lipponen piti Hollannin esitystä parempana, mutta ei ollut valmis vielä allekirjoittamaan Hollannin kaavailuja. Puolustuspykälä kelpaa entiselläänToinen hankala aihe on puolustus. Suomi lähtee Lipposen mukaan siitä, että Maastrichtin sopimuksen J4-pykälän muotoilua EU:n mahdollisesta tulevasta yhteisestä puolustuksesta ei tulisi tässä konferenssissa muuttaa.Luonnoksen tekstiä yhteisestä puolustuksesta pitkällä tähtäimellä on Lipposen mielestä sinänsä käännetty suomeksi harhaanjohtavasti; muotoilu in the perspective of viittaa hänen mielestään pikemminkin pyrkimykseen kuin päämäärään. Siitä riippumatta, nykyinen muotoilu on Suomen mielestä parempi. Monet muut EU-maat, niiden joukossa Saksa ja Ranska, haluaisivat mukaan selkeän aikataulun ja päämäärän EU:n ja WEU:n sulauttamiselle.
Siihen ei Lipposen mukaan päästä. Sen sijaan Suomen ja Ruotsin ajatus järjestöjen tiiviimmästä yhteistyöstä kriisinhallinnassa on kirjattu luonnokseen ja toteutumassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on tarkoitus soveltaa myös mahdollisuutta ns. joustavaan integraatioon. Tämä merkitsee sitä, että EU-maiden sallitaan pienemmässä ryhmässä syventää yhteistyötään, mikäli kaikki maat eivät lähde mukaan. Suomi kannattaa ajatusta, mutta vaatii, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla uudet hankkeet on hyväksyttävä yksimielisesti, eikä kuten muilla aloilla, määräenemmistöllä. Näin esittää myös Hollanti. EMU:n täydennykset työllistävätLipponen piti mahdollisena, että EMU:n takia joudutaan pitämään pian Amsterdamin jälkeen vielä yksi ylimääräinen kokous.Viikonlopun alla käytiin vielä tiiviitä neuvotteluita niistä työllisyyttä painottavista lisäyksistä, joita Ranskan uusi hallitus toivoo rahaliittoon liittyvän vakaussopimuksen täydennykseksi.
Virallista luonnosta talouspolitiikan tiuhemmasta koordinaatiosta työllisyyden edistämiseksi ei oltu vielä perjantaina saatu valmiiksi. Lipponen painotti, ettei mikään EU-maa, ei edes Ranska ole vaatinut muutoksia EMU:n sääntöihin tai itse vakaussopimukseen, josta sovittiin viime joulun alla Dublinin huippukokouksessa. Ei kansanäänestystäLipponen totesi lopuksi, ettei uudesta perussopimuksesta ole tarvetta järjestää kansanäänestystä Suomessa. Ratifiointi eduskunnassa riittää, samalla tavalla kuin EMU-päätöksessä, pääministeri sanoi.
STT-IA Kuva: Valtioneuvoston kotisivu. |
POLITIIKKA -SIVULLE