Isamaaliit uudessa nousussa

Jürgenson: Viro on valmis Euroopan unioniin


Isamaa -puolueen puheenjohtaja Toivo Jürgenson uskoo Viron pääsevän Euroopan unioniin ensimmäisten uusien maiden joukossa. Valtiovarainministerinä Laarin ja Tarantin hallituksissa istunut puoluejohtaja varoittaa, että jäsenyyden lykkääminen tulisi kalliiksi myös vanhoille EU-maille. Sisäisten kriisien jälkeen Isamaan kannatus on Jürgensonin mukaan jälleen nousussa.

Toivo Jürgenson on edeltäjäänsä Mart Laariin nähden kovin erilainen henkilö. Siinä missä Laar tunnetaan eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden piirissä ennen kaikkea lupsakkana seuramiehenä ja pienenä säheltäjänä, voi Jürgensonia parhaiten luonnehtia sanalla asiallinen.

Suomen tuki tärkeää

Miellyttävän hillitty ja terävä entinen ministeri muistuttaakin jossain määrin opetusministeri Olli-Pekka Heinosta. Jürgenson kertoo ilahtuneensa Sauli Niinistön avoimesta tuen ilmauksesta Viron EU-jäsenyydelle - hän pitää Suomen tukea erittäin tärkeänä. Myös EU-komissiosta tihkuneet ennakkotiedot lupaavat hyvää: ruotsalaisen uutistoimiston mukaan komissio tulee asettumaan Viron jäsenyyden kannalle.

KGB-propaganda kummittelee yhä

Mielipidemittausten mukaan EU-vastaisuus on kuitenkin kasvanut yllättävän korkeaksi Virossa.

- Vaikka Viron parlamentissa kaikki puolueet ovatkin EU-jäsenyyden kannalla, empivät kansalaiset kuitenkin vielä. Uskoakseni noin kolmannes on puolesta ja toinen kolmannes vain varovaisen kriittisiä.

- Virolaiset ovat suomalaisten tavalla varovainen kansa, mutta ymmärtävät kyllä, että EU-jäsenyys on myös turvallisuuskysymys, analysoi Jürgenson.

- Jossain määrin virolaisten asenteisiin vaikuttaa vieläkin KGB:n aikanaan ihmisten mieliin iskostama ajatus siitä, että Brysselillä ja Moskovalla ei ole mitään eroa.

Hän uskoo, että Viroonkin saattaa syntyä populistinen EU-vastainen puolue.

Venäläiset jarruttelevat

Venäläiset yrittävätkin jarruttaa Viron länsimaistumista mm. rajakiistan pitkittämisellä. Joidenkin arvioiden mukaan Venäjällä olisi halua avoimeenkin vastustukseen mutta, ilman legitimoitavissa olevaa perustetta se tyytyy epäsuorempiin keinoihin.

- Baltian EU-jäsenyydestä olisi Venäjällekin hyötyä lähialueyhteistyön kautta. Se toisi koko alueelle lisää vaurautta. Hekin kuitenkin ymmärtävät, että EU-jäsenyydellä on myös turvallisuuspoliittista merkitystä, Jürgenson sanoo.

Venäjän demokraattisia voimia vahvistaisi yleinen ymmärrys siitä, että imperiumin aika on ohi, eikä koskaan palaa. Tavalliselle venäläiselle NATO:n laajeneminen ei ole mikään ongelma.

Laajat neuvottelut

Tärkeintä Jürgensonin mielestä on, että laajentumisneuvottelut aloitetaan mahdollisimman laajan hakijamaajoukon kanssa. Tällä olisi lainsäädännön ja talouden uudistamistyön kannalta piristävä vaikutus.

- Baltian sekä Keski- ja Itä-Euroopan reformin viivästyminen koituisi viimekädessä myös vanhojen EU-maiden veronmaksajien maksettavaksi. Viron kannalta katsottuna ainoat EU-jäsenyyden tuomat merkittävät muutokset olisivat työvoiman vapaa liikkuvuus ja elintarvikkeiden vientirajojen poistuminen.

Tärkeää olisi tietysti myös EU-tukien piiriin pääseminen. Niillä on kuitenkin Jürgensonin mielestä myös huonot puolensa. Ne saattavat heikentää kilpailukykyä.

Erityisen huolissaan Jürgenson on Viron vanhanaikaisen maatalouden puolesta.
- Puolet tiloistamme on vanhoja kolhooseja, joilla ei tänä päivänäkään ole selkeästi yhtä oikeaa omistajaa.

Reformit ja sisäinen kriisi veivät uskottavuuden

Isamaa-puolue otti kannettavakseen vastuun maan tulevaisuudesta aikana, jolloin tehtävänä oli vain vaikeita päätöksiä. Tiukka uudistuspolitiikka ja kansalaisten pettymys uudistusten hedelmiin johtivat vaalitappioon.

- Isamaan sisäinen kriisi talvella 1993-94 vei loputkin uskottavuudestamme, sanoo hajanaisen puolueen käsiinsä saanut Jürgenson.

Kriisi päättyi kesällä 1994 jolloin Mart Laaria vastustaneet parlamentaarikot erosivat puoleesta ja muodostivat erillisen parlamenttiryhmän.

Jürgenson kertoo yhteistyön nyt lämmenneen uudelleen. Paras osoitus tästä ovat joka aamuiset yhteiset palaverit. Samalla myös kannatus näyttäisi olevan nousujohteinen. Näin voi päätellä ainakin syksyn 1996 kunnallisvaalien hyvän tuloksen perusteella.

- Negatiivisesta imagosta on kuitenkin vaikea päästä eroon, Jürgenson valittelee.

Isamaaliit nousee

Erään gallupin mukaan pahimmillaan n. 25 prosenttia virolaisista piti Isamaata kaikkein vähiten houkuttelevimpana puolueena. Viime vuoden lopussa luku oli kuitenkin jo laskenut kymmeneen prosenttiin.

- Nyt tähdätään kuitenkin porvarillisten voimien yhdistämiseen vuoden 1999 vaaleja varten.

- Tavoitteena on, että Isamaa nousee jälleen hallitukseen, toteaa Jürgenson.

JORI ARVONEN
13.6.1997

ULKOMAAT -SIVULLE