Viikon varrelta - talous lyhyesti

Lipponen ei menettänyt toivoa palkkamaltin jatkumisesta

Pääministeri Paavo Lipponen ei pidä Paperiliiton päätöstä jäädä keskitetyn tuloratkaisun ulkopuolelle kuoliniskuna maltillisen palkkalinjan jatkumiselle. Lipponen sanoi keskiviikkona, että tämänkin jälkeen voi syntyä sellainen ratkaisu, joka turvaa alhaisen inflaation ja tukee työllisyyttä.

- Samaan päämäärään voidaan päästä eri tavoilla, hän sanoi. Lipponen ei pitänyt poissuljettuna sellaisen laajan ratkaisun aikaansaamista, johon sisältyy myös joitakin toimia hallituksen puolelta.

Lipponen sanoi odottavansa nyt ennen kaikkea sitä, miten työmarkkinoiden keskusjärjestöt näkevät tilanteen ja miten ne haluavat edetä. Hallituksella ei Lipposen mukaan ole tarvetta tarkistaa tapahtuneen johdosta omia käsityksiään.

Valtionvelkaa jo lähes 83 000 mk asukasta kohden

Valtion velka kasvoi vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana 26,4 miljardia markkaa. Valtiontalouden velka nousi toukokuun lopussa 421,9 miljardiin markkaan, kun velkaa viime vuoden lopussa oli 395,5 miljardia, ilmenee tiistaina julkistetusta valtion ensimmäisen vuosikolmanneksen kassalaskelmasta.

Valtion jokaista suomalaista kohti laskettu velka kasvoi kevään aikana 5170 markkaa henkeä kohti. Jokaisen 5,1 miljoonan suomalaisen henkeä kohti laskettu osuus valtion velasta kasvoi joulukuun lopun 77 546 markasta 82 717 markkaan toukokuun lopussa.

Valtio kasvatti alkuvuonna pääasiassa markkamääräistä velkaa. Se nousi 220,5 miljardista 242,9 miljardiin markkaan. Valuuttamääräisen velan määrä oli toukokuun lopussa 178,9 miljardia markkaa, kun valuuttavelkaa joulukuun lopussa oli 175,0 miljardia.

Alkuvuoden menoista valtio kattoi verotuloilla vajaat kaksi kolmannesta eli 61,8 prosenttia. Verotulojen kertymä oli tammi-huhtikuussa 43,3 miljardia markkaa eli 0,7 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Kertymää supisti autoveron maksatuksen ajoitus.

Suomen hintataso on edelleen korkea

Suomen suhteellinen hintataso on edelleen korkea muihin OECD:n jäsenmaihin verrattuna. Suomen kuluttajahintojen taso oli helmikuussa 31 prosenttia korkeampi kuin Yhdysvaltain hintataso ja 8 prosenttia korkeampi kuin Saksan hintataso. EU-maista Suomea kalliimpia maita ovat OECD:n laskelmien mukaan vain Tanska ja Ruotsi. OECD-maiden korkein hintataso oli selvästi Norjassa.

Koonnut: IA
12.6.1997

TALOUS -SIVULLE