MTK: Naturasta järjestettävä uusi kuuleminen

Lipponen: Hallitus valmis keskustelemaan MTK:n kanssa EMU:sta

Lipponen luonnehti MTK:n EMU-kantaa mielenkiintoiseksi, koska siinä pidettiin realiteettina Suomen menoa rahaliittoon ensimmäisten maiden joukossa. MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä lähtee siitä, että vuosi 1999 alkanee Suomessa EMU-jäsenyydellä.
- Tämä on ollut hallituksen politiikan lähtökohta, totesi Lipponen.

Vaikka MTK ei ole asettunut poikkiteloin Suomen EMU-jäsenyyttä vastaan, niin järjestö asetti perjantaina jäsenyydelle joukon reunaehtoja.

MTK vaati mm. maatalouden kansallisen tuen vahvistamista vuosille 2000-2005 sekä maatilatalouden kehittämisrahaston turvaamista ehtona EMU-jäsenyydelle. Pääministeri Lipposen mukaan hallitus suhtautuu näihin reunaehtoihin samalla vakavuudella kuin palkansaajajärjestöjen ja työnantajien vaatimuksiin.
- Hallitus on valmis keskustelemaan myös MTK:n kanssa, jatkoi Lipponen.

Lipposen mukaan nyt on annettu sellaista kuvaa, että jotkut maat ovat ikään kuin erkaantumassa EMU:sta ja Suomenkin olisi mietittävä asia tältä pohjalta uudelleen.

Tämä kuva on kuitenkin hänen mukaansa väärä, kaikissa EU:n jäsenmaissa on valmistelu käynnissä. Lipponen viittasi puheessaan Ruotsiin, Tanskaan ja Iso-Britanniaan.

Hänen mukaansa ei voida puhua mistään viiteryhmästä, jonka suuntaan myös Suomen olisi vilkuiltava. Jokainen maa on oma erilainen tapauksensa ja jokainen niistä on tulossa ennemmin tai myöhemmin rahaliittoon, huomautti Lipponen. Näin ollen Suomen on otettava kantaa EMU-jäsenyyteen omalta pohjaltaan.

Hänen mukaansa maatalousministeri Kalevi Hemilän (sit) johtaman maatalouspoliittisen työryhmän ehdotukset muodostavat hyvän pohjan lähivuosina toteutettavalle maatalouspolitiikalle.

Työryhmän keskeisin lähtökohta on, että suomalaisen maatalouden pysyvä, olosuhteista aiheutuva kilpailukykyhaitta on kompensoitava. Kehittämistyössä on kiinnitettävä kasvava huomio markkinointiin ja kysyntätekijöihin. Maatalouden tuotanto- ja yritysrakennetta on monipuolistettava.

Lipponen vakuutti myös, että MTK:n huoli Natura 2000 -hankkeen vaikutuksista on kuulunut hallituksenkin kamareihin. Sinne olisi hänen mukaansa kuulunut vähäisempikin äänen volyymi.

Ympäristöministeri Pekka Haavistoa (vihr) Lipponen kehui hyväksi ympäristöministeriksi, joka osaa kuunnella muita. Asiaan paneutuva rauhallinen valmistelu voi tuottaa senkin tuloksen, että hanke osataan laittaa oikeisiin mittasuhteisiinsa, totesi Lipponen.

Naturasta järjestettävä uusi kuuleminen

Ympäristöministeriön esittämä aineisto Naturasta on puutteellinen ja kuuleminen hallintomenettelylain vastainen. Ehdotuksesta ei ole tehty myöskään ympäristövaikutusten arviointia, mitä YVA-laki edellyttää. MTK:n johtokunta katsoo, että Natura on palautettava uuteen valmisteluun ja siitä on järjestettävä kokonaan uusi kuulemiskierros paremmalla kuulemisaineistolla. Nyt järjestettyä lausuntokierrosta onkin pidettävä vain luonnosvaiheisena kuulemisena, todettiin MTK:n liittokokouksessa.

Johtokunta uskoo, että Natura 2000- hanke, joka koskettaa monia intressiryhmiä ja asianosaisia, onnistuu vain avoimuuden ja vuorovaikutuksen kautta.

MTK edellyttää, että lainsäädäntö on kunnossa ennen kuin Natura 2000-kohteista tehdään Suomessa päätöksiä. Luonnonsuojelulaista puuttuvat selkeät Natura 2000 -verkoston toteuttamissäännökset. Vain noin 40 prosenttia Natura-alueista on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulailla, muut kohteet maa-aineslailla, vesilailla, rakennuslailla, metsälailla jne.

Tämä poikkeaa luontodirektiivistä, mikä edellyttää erillisen Natura-suojelualueen perustamista. Lausunnossa tähdennetään myös, että kaikissa tilanteissa maanomistajalle tulee taata Natura-suojelun aiheuttamista menetyksistä täysimääräinen korvaus.

Johtokunta pitää ympäristöministeriön ehdottamaa Natura 2000 -alueverkostoa liian laajana eikä siten Suomen etujen mukaisena. Ehdotuksissa ei ole otettu huomioon myöskään luontodirektiivin ns. viiden prosentin sääntöä. Se mahdollistaisi suojelukohteiden valintaperusteiden joustavamman soveltamisen silloin, kun maan pinta-alasta yli viisi prosenttia tulee suojeluverkostoon.

STT-FF-IA
15.6.1997