Maataloutta tuettiin viime vuonna noin 297 miljardilla markallaOECD huolestunut maataloustukien kustannuksista
OECD arvioi, että rikkaiden maiden maatalouden tukijärjestelmien kustannukset nousevat lähitulevaisuudessa, jos tukijärjestelmiä ei uudisteta.Viime vuonna OECD-maat säästivät tukiaisista 14 miljardia dollaria, kun viljan markkinahinnan nousu pienensi perustukien tarvetta. Viljan hinta vaikuttaa myös leivän, maitotuotteiden ja lihan hintatasoon.
Nyt OECD pelkää, että viime vuoden hyvä tulos hidastaa maatalouden tukijärjestelmäreformia. Sveitsi ja Japani huipputukijoitaSveitsi on edelleen maataloutta kohtaan suhteellisesti anteliain OECD-maa. Sveitsiläisviljelijät saavat pääasiassa ympäristötukina noin neljä viidesosaa koko sadon arvosta. Japani tukee runsaskätisesti riisintuotantoaan, ja EU-maissa sadon arvosta 43 prosenttia tulee tukiaisina. Listan häntäpäähän sijoittuu Uusi-Seelanti, joka lopetti useimmat tuet muutama vuosi sitten.OECD-maiden maatalousministereiden kokouksessa Pariisissa ensi vuonna käydäänkin arvattavasti kovaa kädenvääntöä vapaakaupan puolestapuhujien ja tukijärjestelmän kannattajien välillä. Edellisiin lukeutuvat esimerkiksi Yhdysvallat ja Australia, useimpien eurooppalaismaiden, Japanin ja järjestön uusimman jäsenen Etelä-Korean halutessa säilyttää maatalouden erityisaseman. Veronmaksajat ja kuluttajat maksumiehinäOECD:n raportin mukaan maatalouden saamat tuet kerätään suurinpiirtein tasaisesti veronmaksajien ja kuluttajien kukkarosta. Raportin mukaan maataloustukien maksaminen nostaa elintarvikkeiden kuluttajahintoja keskimäärin 52 prosenttia. Riisin hinta nousee tukien takia jopa nelinkertaiseksi ja maidon kaksinkertaiseksi.OECD:n arvion mukaan sen jäsenvaltiot tukivat maatalouttaan viime vuonna yhteensä noin 297 miljardilla markalla. Järjestö ei kuitenkaan kerro, paljonko yhteiskunnalle tulisi maksamaan, jos maanviljelijät jätettäisiin täysin markkinavoimien armoille.
FF-IA |
TALOUS -SIVULLE