Uutuudet kiinnostavat ja inhottavat



Joka kolmas suomalainen on kiinnostunut uutuuselintarvikkeista, ja uutuudet houkuttelevat useammin naisia kuin miehiä.


- On henkilöitä, jotka ovat oitis valmiita ja innostuneita maistamaan uusia ruokia. Toiset inhoavat uutuuksia jo ilman kokeilua, kertoo Elintarviketieto Oy:n tutkimusjohtaja Anne Kallinen.

Uusiin ruokiin suhtautumiseen vaikuttaa myös tilanne, jossa uutuus on tarjolla, ajankohta, ympäristö ja mielentila.
- Kyse on kuitenkin asennoitumistavasta, jonka lähtökohtana ei ole mausta pitäminen tai inhoaminen, Kallinen täsmentää.

Haluttomuus kokeilla uutta on neofobiaa

Kuluttajien suhtautumista uutuuteen voidaan mitata testatuilla väittämillä, jotka liittyvät tuttuihin ja uusiin ruokiin. Väittämistä koostuva neofobia-mittari testaa ihmisten haluttomuutta syödä uusia ruokia tai välttää niitä. Elintarviketieto Oy on soveltanut menetelmää elintarvikkeiden markkinatutkimuksena.

Tutkimuksella ennakoidaan uutuustuotteiden vastaanottoa, ja sitä voidaan käyttää elintarvikkeen markkinoinnin kohdentamisessa ja tuotteen elinkaaren mittaamisessa.
- Positiivisimmin tuotteisiin suhtautuvat ovat niitä, jotka mahdollisesti vievät uutuuksia eteenpäin, kertoo Kallinen.

Hyvätuloiset kaupunkilaisnaiset kiinnostuneimpia

Kallisen mukaan tutkimuksessa jaotellaan kuluttajat uutuusmyönteisimmistä uutuuksia voimakkaimmin vastustaviin. Uutuustuotteista kiinnostuneet ovat useammin naisia kuin miehiä ja useammin kaupungeista kuin maaseudulta. Lapsiperheet jakautuvat sekä uutuuksista kiinnostuneisiin että niitä vieroksuviin.

- Myönteisesti suhtautuvia on yleensä kolmannes. Uutuuksia vieroksuvia tai niihin neutraalisti suhtautuvia on noin 40 prosenttia väestöstä, Kallinen arvioi.

Uutuuksista kiinnostuneet pitävät ruuanlaittoa pikemmin harrastuksena kuin välttämättömänä työnä. Reseptejä kokeillaan, mausteita käytetään ja eri maiden ruokakulttuuria edustavissa ravintoloissa ollaan valmiita pistäytymään. Uutuuksista kiinnostuneet suhtautuvat valmisruokiin muita myönteisemmin ja syövät melko paljon valmiita ja helposti valmistettavia ruokia.

Kallisen mielestä uutuuksia vieroksuvat jättävät kokeilut puolestaan helposti sikseen, jos ruuan sisällöstä ei ole tietoa. Kotona valmistettua perusruokaa suositaan, ja muiden maiden ruuat tuntuvat oudoilta. Ruokaa laitetaan, mutta siitä halutaan suoriutua nopesti, eikä sitä pidetä kiinnostavana. Uutuuksia vieroksuvat ovat tarkan markan kuluttajia, jotka seuraavat erikoistarjouksia.

Uusia ruokia ja leivonnaisia kokeillaan viikonloppuisin

Helsinkiläiset naiset pitävät ruuan vaihtelevuutta ja uusien ruokien kokeilua myönteisenä. Hanna Lähde on selvittänyt pro gradu -työssään kokeilunhalun ilmenemistä ruokaostoksissa, ruuanvalmistuksessa ja leipomisessa.

- Haastatelluista 64 naisesta jopa 90 prosenttia kertoi yrittävänsä saada vaihtelua valmistamaansa ruokaan. Kuukauden aikana lähes kaikki naiset olivat joko ostaneet, valmistaneet tai leiponeet jotain uutta, ja monet olivat kokeilleet useampiakin heille uusia tuotteita, kertoo Lähde.

Lähde pyrki selvittämään tutkimuksessaan myös kokeilunhaluisten profiilia. Kokeilunhaluun olivat yhteydessä korkea koulutus, hyvä ruuanvalmistustaito ja ruuanlaitosta pitäminen. Myös aikaisempien kokeilujen onnistuminen innosti uusiin yrityksiin.

Uusia ruokia ja leivonnaisia valmistettiin usein viikonloppuisin. Syntymäpäiväksi tai vieraita varten haluttiin kokata uutuuksia, ja monien mielestä oli jopa välttämätöntä tarjota vieraille aina jotain uutta tai jännittävää. Ruokakokeiluissa näkyivät Lähteen mukaan yhteiskunnan trendit kuten ympäristöystävällisyys, kiinnostus kansainvälisyyteen ja omaan terveyteen.

Haastateltuja inspiroivat uusiin kokeiluihin lähinnä ruokakaapin sisältö sekä lehdistä ja tuotteiden kyljistä löytyneet reseptit. Mainoksilla, ruokaohjelmilla ja kaupalla oli Lähteen mielestä yllättävän pieni merkitys virikkeiden antajina.

FF
13.6.1997


AJASSA -SIVULLE