Tietokonevirusten levittäminen rangaistavaksi


Tietokonevirusten levittämisestä ja tekemisestä tulee rangaistava teko, mikäli oikeusministeriössä valmisteilla oleva lakiluonnos menee läpi eduskunnassa. Edellisen kerran tietokoneviruksista oli puhetta rikoslakia uudistettaessa mm. tietokonerikollisuuden osalta. Nämä uudistukset tulivat voimaan syyskuussa 1995, mutta silloin todettiin, että asiaa pitää jatkuvasti seurata.


Nykyisellään maailmassa on tavattu noin 11 000 PC-virusta. Suomessa tehtyjä viruksia on näistä noin 40. Vaikkakaan viruksia ei tehtailla enää niin suureen tahtiin kuin "parhaimpina" vuosina, niin yhä edelleen tietokonevirukset muodostavat suuren uhan sekä yrityksille että yksityisille ihmisille. Vaikka uudet virustorjuntaohjelmat pystyvätkin havaitsemaan suurimman osan viruksista, niin niiden epäsäännöllinen käyttö - jos edes säännöllinenkään - ei aina merkitse täyttä turvallisuutta.

Lainsäädäntöneuvos Antti Pihlajamäki oikeusministeriöstä kertoo, että virustorjujat eli virustorjuntapalveluiden myyjät ovat jo pidemmän aikaa kiinnittäneet huomiota, että laista on puuttunut säädökset viruksien tekemimisen ja levittämisen kriminalisoimikseksi. Tällä hetkellä viruksen tekijään ei voida puuttua, ennenkuin vahinko on syntynyt. Muuten tietokonerikollisuutta koskeva lainsäädäntö on ajan tasalla.

Virustentorjujat ovat ottaneet yhteyttä aikanaan Sauli Niinistöön ja nyt oikeusministeri Kari Häkämieheen asian korjaamiseksi. Edellisen lain uudistamisen aikoihin lakivaliokunta oli jo kiinnittänyt huomiota viruksiin, ja todennut, että asiaa pitää jatkuvasti seurata ja mahdollisesti ryhtyä jatkotoimenpiteisiin. Virustorjujien lobbaaminen johti siihen, että mahdollisesti jo huhtikuussa eduskuntaan tuodaan viruksia koskeva lakiesitys. Laki saattaa tulla voimaan ensi syksynä.

Lain täytäntöönpanossa ongelmia

Pihlajamäki lähtee siitä, että virusten levittämisestä tuleva rangaistus on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta, eli rangaistuksen kovuus on perusasteikkoa. Lakiesityksessä olevassa rangaistuksessa huomioidaan kuitenkin teon tahallisuus. Jos joku tietämättään levittää viruksia, niin Pihlajamäen mukaan se ei olisi rangaistavaa. Eri asia on jos viruksen levittäminen on tahallinen tai se johtuu törkästä huolimattomuudesta. Jos siis epäilee, että levykkeellä on virus, mutta siitä huolimatta käyttää sitä tietokoneissa, niin rangaistus saattaa olla tiedossa.

Pihlajamäki toteaa myös, että tietokonerikosten valvonta on usein hankalaa, ja valvontakoneistoa ei ole sen kummemmin mietitty. Mahdollisesti poliisi alkaa valvomaan myös tietokoneviruksia. Valmiiksi kirjoitettuja viruksia löytyy usein muun poliisitutkinnan yhteydessä. Vahingon tahattomuuden osoittaminen on rikoskäytännön ongelmia - se on tutkinnan keinoin selvitettävä.

Koulutusurakka edessä

Ongelmia aiheuttaa myös se, että erityisesti tietoverkkojen takia virukset ja niiden aiheuttamat vahingot ovat kansainvälisiä. Tällä hetkellä vallitseva käytäntö on se, että jotta jossain maassa tehty rikos voitaisiin panna syytteeseen toisessa maassa, niin sen pitäisi olla rangaistava molempien maiden lainsäädännön mukaan.

Tilanne on kuitenkin pikkuhiljaa kehittymässä sellaiseksi, että yhä usemmassa maassa virusten levittäminen on rikollista. Jos on selvillä mistä maasta virus on laskettu liikkeelle, ja se laukeaa toisessa maassa, niin tällöin on ainakin periaatteessa mahdollista rangaista tästä.

- Toisaalta heikko kohta on varmasti se, ettei viruksista tiedetä tarpeeksi tuomioistuimissa, toteaa Pihlajamäki. Poliisilla on varmasti tietoa ja KRP:ssä on hyvä asiantunteva yksikkö, joka tutkii tietokonerikollisuutta ja antaa tarvittaessa apua paikallispoliisille.
- Mutta kun tästä mennään eteenpäin syyteharkintaan ja tuomioistuinvaiheeseen, niin siellä asiantuntemus on varmaankin vähäistä.

Pihlajamäki näkeekin, että asioiden tiedon lisäämisessä on suuri koulutussarka edessä.

Lisätietoa tietokoneviruksista löytyy mm. Kansallisen Sivistysliiton koulutussihteeri Ville Tenhusen tekemältä sivulta.

JUSSI LAMMI
14.2.1997


OTSIKKOSIVULLE