Viikon varrelta - taloutta lyhyesti


"EMU syntyy 1.1.1999"

Saksan ja Ranskan johtajat vakuuttelivat jälleen kerran Lyonissa, että EMU käynnistyy aikataulussa 1.1.1999. Ranskan talousministeri Arthuisin mukaan tästä "ei ole epäilystäkään". Hän ehdotti, että rahaliittoon osallistuvat maat valittaisiin Ranskan vaalien jälkeen maaliskuussa 1998.

Liittokansleri Helmut Kohl ilmaisi olevansa realistinen optimisti. Kohl sanoi, että "EMU ei lähde liikkeelle vakauden kustannuksella ja että haluamme vahvan yhteisen valuutan". Kohl toisti, ettei rahaliittoon osallistuvilla mailla kannata spekuloida. Italia ja Saksa kävivät muutama viikko sitten suukopua Italian EMU-kelpoisuudesta.

Kauppataseen ylijäämä vajaat 45 miljardia

Kauppataseen ylijäämä oli viime vuonna noin 45 miljardia markkaa eli vajaat kolme miljardia toissavuotista vähemmän. Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston mukaan viennin arvo kasvoi kuusi prosenttia 186 miljardiin markkaan. Tuonti puolestaan nousi edellisvuodesta kymmeneksen ja oli arvoltaan 141 miljardia.


Kansalaiset kaipaavat enemmän tietoa EMU:sta

Ay-liikkeellä on suomalaisten enemmistön mukaan täysi syy vastustaa Suomen jäsenyyttä talous- ja rahaliitto EMU:ssa, mikäli jäsenyyteen liitetään vaatimuksia palkkojen alentamisista. Asia selviää SAK:n Suomen Gallupilta tilaamasta tutkimuksesta. Sen mukaan kansalaiset kaipaavat lisää tietoa EMU:sta.

Eri väestöryhmät ovat tutkimuksen mukaan yhtä mieltä siitä, että ay-liikkeellä on täysi syy torjua jäsenyys talous- ja rahaliitossa, mikäli jäsenyyteen liitetään vaatimuksia palkkojen alentamisesta. Tällaista vaatimusta tuki tutkimuksessa 72 prosenttia vastanneista.

Suomen Gallupin viime kuussa tekemään kyselyyn vastasi yli tuhat suomalaista. Palkkojen alentamista vastustetaan nyt hieman enemmän kuin edellisessä SAK:n kyselyssä vuosi sitten. Lähes 60 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa voidakseen kannattaa tai vastustaa rahaliittoa.


Lipponen: Palkkaratkaisuun malttia

Pääministeri Paavo Lipposen mukaan hallitukselta ei tipu veronalennuksia, jos työmarkkinoilla lipsutaan syksyllä alhaisen inflaation linjalta.
- En lupaa veronalennuksia, en millekään ratkaisulle. Ensin pitää nähdä, mitä on tekeillä, pääministeri sanoo SAK:n Palkkatyöläisen haastattelussa.

Seuraavan työmarkkinaratkaisun muotoon Lipponen ei ota kantaa, vaan jättää asian työmarkkinajärjestöjen harkittavaksi.
- Hallitukselle ovat parhaita sellaiset tulosopimukset, jotka tukevat alhaisen inflaation linjaa, hän kuittaa.

Lipponen ei halua vielä tässä vaiheessa keskustella myöskään palkansaajajärjestöjen vaatimista puskurirahastoista, joilla varauduttaisiin suhdannevaihteluihin EMU:ssa. Hallitus puuttuu peliin vasta sitten, kun työmarkkinajärjestöt kypsyttelevät asioita ensin keskuudessaan.

Lipponen suhtautuu epäillen siihen, että työllisyyttä voitaisiin parantaa työaikaa yleisesti lyhentämällä.
- Siellä, missä tehdään eniten töitä, kuten Yhdysvaloissa ja Japanissa, myös työttömyys on alhaisin. Uskon yhä siihen, että työ luo työtä.


SAK:n talousasiantuntijat: EMU voi olla hyvä vaihtoehto

Suomen jäsenyys Euroopan talous- ja rahaliitossa voi olla taloudellisesti onnistunut ratkaisu, jos suomalaiset ovat aidosti sopeutuneet matalan inflaation vaatimukseen sekä kehittävät puskureita ja pelisääntöjä taloudellisten häiriöiden varalle.

Tähän johtopäätökseen tullaan SAK:n tuottamassa julkaisussa, jossa pohditaan EMU:n hyötyjä ja haittoja. SAK:n asiantuntijat kehottavat sen sijaan jäämään EMU:n ulkopuolelle ainakin ensimmäisessä vaiheessa, jos yhteiskunta ei ole sisäistänyt matalan inflaation tavoiteta.

Asiantuntijat korostavat painokkaasti, että EMU:ssa on tärkeää vakaa ja inflaatiotavoitteeseen sopiva palkkakehitys.
- Korkeasuhdanteessa palkkojen nousua voidaan vaimentaa työnantajamaksujen nostolla. Kun maksuja vastaavasti laskusuhdanteessa alennetaan, voidaan pitää yllä yritysten työllistämismahdollisuuksia ja samalla säilyttää vakaa palkkataso, julkaisussa sanotaan.

Koonnut IA
13.3.1997


TALOUS -SIVULLE