Lihavuuden suhteen sosioekonomiset erot ovat viime vuosina korostuneet

Suomalaisten ruokatottumukset aiempaa terveellisemmät



Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet edukseen, ilmenee uudesta ravitsemuskertomuksesta. Kansanterveyslaitoksen tiistaina julkistama kirjanen sisältää uutta ravitsemustietoa yksissä kansissa.


Monet suomalaiset ovat vaihtaneet vuosien saatossa täysmaidon rasvattomaan ja voin kevytlevitteeseen. Modernin ruokavalion suosio on lisääntynyt. Moderni ei kuitenkaan aina ole terveellisempi kuin perinteinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti kuitupitoisia viljavalmisteita kuten puuroja ja leipää.

Modernissa ruokavaliossa tyydyttynyttä rasvaa saadaan usein juustoista, kun perinteisessä ruokavaliossa eläinrasva kertyy voista ja täysmaidosta. Ruokavalioiden lopputuloksena voidaan saada sama määrä ravintoaineita.

Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee terveellisyyden

Ruokavalio on osiensa summa niin energia- kuin ravintoaineidenkin suhteen.
- Pitää muistaa itse kokonaisuus, sillä se todella merkitsee.
- Yhden elintarvikkeen liputtaminen ei ole mielekästä, ja sama pätee myös ruoan turvallisuudesta puhuttaessa, Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Marjaana Lahti-Koski valottaa ruoan ja terveyden välistä yhteyttä.

Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet juuri ilmestyneen ravitsemuskertomuksen mukaan entistä terveellisimmiksi.
- Maidon ja rasvan laatu on keventynyt. Rasvan kulutus on pienentynyt, ja margariinien ja kevytlevitteiden osuus on noussut, kertoo Lahti-Koski.
- Voimme olla tyytyväisiä ruokatottumusten muutoksiin.

Ravintoaineet jakautuvat sosiaaliluokittain tasan

- Suomalaisten ravintoaineiden saannissa ei enää pystytä havaitsemaan eroja koulutuksen suhteen kuten aikaisemmin, kertoo Lahti-Koski.
- Hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen saannissa eroja ei enää ole.

Tästä huolimatta sosioekonomisia eroja on edelleen ruokatottumuksissa. Lahti-Koski mainitsee modernin ruokavalion, joka on yleisempi hyvin koulutettujen keskuudessa. Siihen kuuluu keskimääräistä enemmän hedelmiä ja kasviksia, mutta myös makeisia. - Perinteinen ruokavalio on puolestaan yleisempi vähemmän koulutetuilla. Perinteinen ruokavalio suosii muun muassa perunaa ja viljatuotteita.

- Kummassakin ruokavaliossa on hyvät ja huonot puolensa. Kasvisten ja hedelmien käytön lisääminen on suositeltavaa, mutta myös peruna on hyvä ruokavalion osa. Vilja on puolestaan mitä parhain kuidun ja monien muiden ravintoaineiden lähde, Lahti-Koski arvioi.

- Uudet trendit omaksuvat ensimmäisinä hyvin koulutetut naiset, ja tästä tieto pikkuhiljaa "valuu" muille ryhmille.

Koulutetuilla vähiten ylipainoa

Lihavuuden suhteen sosioekonomiset erot ovat viime vuosina korostuneet.
- Parhaiten koulutetut miehet ovat hoikimpia, ja sama suuntaus näkyy myös naisissa. Ylipainoisten osuus on suurin vähiten koulutetuilla naisilla, sanoo Lahti-Koski.

Suomalaiset ovat lihoneet, vaikka energian saanti on pienentynyt. Eroja sosiaaliluokittain ei selitäkään energian saanti vaan arkiliikunta, joka on dosentti Pirjo Pietisen mukaan romahtanut.

- Erityisesti alemman koulutuksen saaneiden miesten arkiliikunta on vähentynyt. Raskaat työt ovat keventyneet, ja suurin osa tekee työnsä näyttöpäätteen ääressä, Pietinen toteaa.

Ylipaino on suuri ongelma sekä työssäkäyvillä että työttömillä. Pietisen mukaan työttömyys ei selitä ruokavaliota.

(FF)
11.3.1997


AJASSA -SIVULLE