Suursijoittaja Soros nosti Popperin esille kapitalismin kritiikissään

Popperia virikkeeksi



Suursijoittaja George Soros nosti esille itävaltalaisen filosofi Karl Raimund Popperin ajatuksia tammikuussa kapitalismin kritiikissään. Popperin ajatuksia ja hänen tieteenfilosofian vaikutusta kokoomuksessa esitellään Kansallisen Sivistysliiton julkaisemassa kirjasessa.


Ylijohtaja Jouni J. Särkijärvi kertoo Popperin ja kriittisen rationalismin vaikutuksesta kokoomuksen aatepolitiikan kehitykseen. Filosofian lisensiaatti Timo Tuomivaara käsittelee Popperia tieteenfilosofina ja esittelee tiivistetysti keskeisimmät käsitteet. Valtiotieteen tohtori Tuija Pulkkinen käsittelee omia kokemuksiaan kokoomuslaisesta aatepoliittisesta keskustelusta ja piirtää samalla kuvaa popperilaisuudesta osaksi postmodernismin juuria.

Särkijärven puheenvuoro luotaa kokoomuslaista aatehistoriaa 60-luvun loppupuolelta 80-luvulla. Särkijärven mielestä mitään merkittävää ei enää 80-luvulla tapahtunutkaan. Puheenvuorossaan Särkijärvi kiteyttää seitsemän ajatusta ja johtaa niistä sovelluksia poliittiseen toimintaan ja ajatteluun.

Tuomivaaran puheenvuoro sukeltaa Popperin tieteenfilosofiaan. Se selkeyttää Särkijärven seitsemää ajatusta ja samalla avaa ne laajemmin.

Pulkkinen väittää tietyn radikaalin filosofisen linjan kulkevan Popperista postmodernismiin eli hänen mielestään linjaan, jota Kokoomuksen Nuorten Liitto edusti 1970-luvulla. Pulkkinen analysoi mitä popperilaisuudesta ja Popperin ajatuksia eteenpäin kehitelleet filosofit pohdiskelivat ja pohdiskelevat.

Soroksen kapitalismikritiikki

Viimeaikaisessa keskustelussa markkinavoimien ja politiikan suhteesta Popperin nosti esille suursijoittajana ja elävänä roope ankkana tunnettu Georg Soros. Soros kirjoitti tammikuussa mm. Dagens Nyheter lehdessä julkaistun perusteellisen esseen hillitsemättömästä laissez-faire -taloudesta ja kritisoi heikkojen polkemisesta puolustavasta sosiaalidarwinismista.

"Jos yhteiskunnassamme on nykyisin jokin hallitseva usko, se on usko markkinoiden magiaan. Laissez-faire -kapitalismin opinkappaleiden mukaan oman edun hillitön tavoittelu edistää parhaiten yhteistä hyvää", suursijoittaja pohtii.

Popper piti fasismia ja kommunismia avoimen yhteiskunnan uhkina. Soroksen mielestä vähintään yhtä paha uhka on liioiteltu individualismi, hillitsemätön kilpailu ja vähäinen yhteistyö. Popperin mukaan totalitaristiset ideologiat ovat vaarallisia, koska niiden mukaan niillä on lopullinen totuus hallussaan. Onko niin, että markkinaideologia on saanut monopolin totuuteen?

Vapaan markkinatalouden kannattajat uskovat ihmisten toimivan täydellisen informaation varassa ja vain omaa etua tavoitellen. Näin voidaan ymmärtää ja nähdä monia talouteemme vaikuttavia seikkoja ja kehityspiirteitä, mutta voiko tämän uskomuksen perusteella rakentaa politiikkaa?

Jos todellisuudelle vieraalla tavalla pyritään täydelliseen tietoon, niin se on avoimelle yhteiskunnalle vihamielinen oppi. Markkinat kuitenkin erehtyvät. Erehtyväisyyden myöntäminen maailmankuvan kulmakivenä onkin eräs Popperin teeseistä. Koska täydellistä tietoa ei ole, niin sekä markkinoilla, että markkinoiden sääntelyllä on erehtymisen mahdollisuus.

Väärää kehitysoppia

Hallitsemattomien markkinoiden lisäksi Soros hyökkää pseudo-sosiaalidarwinismin kimppuun, joka edustaa väärin tulkittua kehitysoppia olemassaolon taistelusta. Yhteistyö ja keskinäinen apu on vähintään oleellinen osa olemassaolon taistelua.

Avoin yhteiskunta ja demokratiat tarvitsevat poliittisesti säänneltyjä markkinoita, joilla on sosiaaliset ja ekologiset suitset. Se merkitsee myös, että tarvitsemme yhteistyötä emmekä yltiöyksilöllisyyttä.

Taloustermikeskustelu, jota aika ajoin on käyty ja käydään kokoomuksessakin ei siis ole vain semanttista saivartelua vaan arvokeskustelua, joka osoittaa myös uskommeko absoluuttiseen tietoon vai erehtyväisyyteen.

MAX MICKELSSON
14.3.1997


POLITIIKKA -SIVULLE