Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset pysyvät selonteossa ennallaan

Eduskunta aloittaa keskustelun turvaselonteosta


Eduskunta aloittaa maanantaina keskustelun hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta. Selonteon esittelee pääministeri Paavo Lipponen. Keskustelua värittänee Venäjän presidentti Boris Jeltsinin Suomea koskenut NATO-lausunto.

Omat esittelypuheenvuoronsa käyttävät myös ulkoministeri Tarja Halonen ja puolustusministeri Anneli Taina. Turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelua ryyditti reipas lehtikeskustelu Suomen NATO-jäsenyydestä.

Selonteossa kuitenkin korostetaan, ettei Suomi hae NATO:n jäsenyyttä. Keskustelua herättänee myös selonteossa kaavaillut Vaasan ja Oulun varuskuntien lakkauttamiset.

Suomi tehostaa puolustustaan ensi vuosikymmenellä perustamalla kolme eri aselajeista koottua valmiusyhtymää, jotka varustetaan nopeaa liikkumista varten mm. helikoptereilla. Tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia vastata yllättäen aloitettuun strategiseen iskuun, jolla pyrittäisiin lamauttamaan elintärkeitä kohteita ja alistamaan valtakunnan johto.

Kansallista puolustusta

Valtioneuvoston viime torstaina eduskunnalle antamassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa vannotaan kansallisen puolustuksen nimiin. Hallituksen mielestä kriisitilanteessa avun saaminen ulkomailta on epävarmaa. Toisaalta Suomeen ei katsota kohdistuvan sellaisia sotilaallisia uhkia, joiden ehkäisemiseen tai torjumiseen tarvittaisiin sotilasliittojen turvatakuita.

Puolustusvoimien organisaatiota muutetaan tehokkaammaksi. Varusmiespalvelus porrastetaan kolmeen eri mittaan eli kuuteen, yhdeksään ja 12 kuukauteen. Näin tasataan ikäluokkien palvelukseenastumista ja vähennetään koulutuskapasiteetin tarvetta.

Uudistus merkitsee kahden varuskunnan eli Oulussa toimivan Pohjan Prikaatin ja Vaasan Rannikkopatteriston lakkauttamista. Lakkautuslistalla aiemmin ollut Keuruun varuskunta säilyy. Keuruulle muodostetaan pioneeri- ja suojelualan valtakunnallinen koulutuskeskus.

Menettäville paikkakunnille tukitoimia

Hallituksessa käytiin kiistaa varsinkin Vaasan kohtalosta. Eurooppa-ministeri Ole Norrback (RKP) moitti puolustusministeri Anneli Tainaa (kok) amatöörimäisyydestä varuskuntakysymyksessä. Taina ehdotti Vaasan varuskunnan säilyttämistä, mutta Tammisaaren varuskunnan lakkauttamista. Norrback tulkitsi esityksen yritykseksi tehdä Vaasan puolustaminen RKP:lle vaikeaksi. Taina vastasi Norrbackille tehneensä esityksensä vilpittömässä mielessä.

Valtioneuvosto liitti selontekoon Norrbackin esityksestä lausuman, jonka mukaan hallitus pyrkii yhteistyössä maakuntien ja kuntien kanssa löytämään uusia toimia paikkakunnilla, jotka menettävät työpaikkoja varuskuntauudistuksen johdosta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset ennallaan

Ensi viikolla Helsingissä pidettävä suurvaltajohtajien huippukokous ei pääministeri Paavo Lipposen mukaan vaikuta Suomen turvallisuuspoliittisiin linjauksiin. Hallitus hyväksyi viime keskiviikkona neuvottelussaan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, jossa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka määritellään entisin sanankääntein.

Lipposen mukaan Suomen linja perustuu entiseen tapaan liittoutumattomuuteen ja itsenäiseen, uskottavaan puolustukseen. Selonteko on päivitetty mm. kriisinhallinnasta saatujen kokemusten perustella.

Pääpaino puolustuksessa

Pääpaino selonteossa on puolustuksen kehittämisessä. Linjaukset on tehty vuoteen 2008 saakka. Selonteossa arvioidaan kansainvälistä toimintaympäristöä ja hahmotellaan kolme eri sotilaallista uhkatilannetta, joihin Suomen puolustuksen on varauduttava. Ne ovat sotilaallinen painostus, strateginen isku ja laajamittainen hyökkäys Suomen aluetta vastaan.
- Ennen kaikkea on tarpeen kehittää puolustusta, jotta voidaan torjua strateginen isku. Se vaatii liikkuvia yhtymiä ja sen mukaista kalustoa ja koulutusta, Lipponen sanoi viime keskiviikkona.

Liikkuvien yhtymien vaatima kalusto merkitsee mm. muutamien kymmenien helikopterien hankkimista. Helikopterihankintojen valmistelu lähtee jo nyt liikkeelle, mutta ratkaisut tehdään vasta seuraavien hallitusten aikana.

Lipposen mukaan erityistä kopterikauhua on turha potea, sillä kopterit ovat samanlaisia asejärjestelmiä kuin muutkin. Todennäköistä on, että kyse on kuljetushelikoptereista. Hankintoihin voidaan kytkeä myös kompensaatiokauppoja.

Menoraamit 9,5 miljardia markkaa

Puolustusmenot pysyvät ensi vuosituhannen alkuvuosina 9,5 miljardissa markassa vuodessa kiintein hinnoin laskettuna. Puolustusmenojen bruttokansantuoteosuus laskee.

Ensi vuonna puolustusmenot ovat lähes 9,8 miljardia markkaa. Lipposen mukaan hallitus päätti, että varuskuntia koskevat toimet toteutetaan ilman henkilökunnan irtisanomisia.

STT-IA
17.3.1997

POLITIIKKA -SIVULLE