Vikasietotila

14.3.1997

Ylioppilaskuntien jäsenyys - automaatti vai pakko

Kuitenkin muun muassa Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Kaarlo Tuori on todennut lausunnossaan, ettei ylioppilaskuntien automaattijäsenyys ole ristiriidassa perustuslain suojaaman yhdistymisvapauden kanssa.

Ylioppilaskunnat, ja sitä ennen osakunnat, ovat olleet jo ennen perustuslain ja hallitusmuodon säätämistä olennainen osa yliopistoyhteisöä. Sitä ne ovat myös tänä päivänä. Vaikka ylioppilaskuntien traditiot ja pitkät perinteet suomalaisen yhteiskunnan yhtenä merkittävänä osana eivät arvostusta Itälältä saisikaan, on ylioppilaskunnilla edelleen myös useita julkisoikeudellisia tai niihin rinnastettavia tehtäviä.

Ne valitsevat mm. opiskelijaedustajia yliopistojen hallintoelimiin ja osallistuvat muutenkin yliopistojen hallintoon.

Kaikilla ylioppilaskunnilla on myös merkittävä roolinsa opiskelijoiden opintososiaalisista asioissa. Tähän rooliin kuuluu opiskelijoiden terveydenhuollon järjestäminen Ylioppilaiden Terveydenhuoltosäätiön kautta tai opiskelija-asumisesta huolehtiminen joko yksittäisten ylioppilaskuntien omistamien asuntojen tai sitten opiskelija-asuntosäätiöiden kautta. Korkeakoulujen opintotukilautakuntien jäsenten valinta kuuluu myös ylioppilaskunnille.

Perustuslakivaliokuntalaisten ja muidenkin automaattijäsenyyttä vastustavien olisi hyvä muistaa, että ylioppilaskunnat ovat lainsäädäntötoimin järjestettyjä julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joihin sovelletaan niitä koskevia omia säädöksiä ja sääntöjä.

Perustuslain turvaama yhdistymisvapaus on varmasti meidän kaikkien kiistatta hyväksymä asia ja olennainen osa demokraattista yhteiskuntaa. Se on kuitenkin tarkoitettu koskemaan yhdistyslain piiriin kuuluvia niin sanottuja aatteellisia yhdistyksiä. Ylioppilaskunnilla on useita julkisen vallan tai niihin läheisesti rinnastettavia tehtäviä.

Kolikon toisella puolella on taas poliittinen aspekti. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta on selkeästi maamme suurin opiskelijapoliittinen liitto, jonka yksi tärkeimmistä toimintakentistä on juuri ylioppilaskunnat.

Edellisten, vuoden 1995, edustajistovaalien jälkeen Tuhatkunnalla on 69 edustajistopaikkaa, kun keskustaopiskelijoilla on 24, demareilla 7, vasemmistolla 1 ja itseään sitoutumattomiksi kutsuvilla vihreilläkin vain 14. Nykyinen tilanne on siis kiitettävä, varsinkin kun verrataan meitä muihin poliittisiin toimijoihin. Luonnollisesti ensi syksyn edustajistovaaleissa tavoitteenamme on vielä vahvistaa asemiamme.

Vaikka omina opiskeluaikoinaan olisikin törmännyt yliradikaaleihin taistolaisiin ja muihin viheltäjiin, on hyvä muistaa, että ajat muuttuvat. Nykyisin ylioppilaskunnat tekevät merkittävää opiskelijalähtöistä etu- ja palvelujärjestötoimintaa, useat niistä kohtuullisen porvarillistakin vielä.

Jos automaattijäsenyys poistetaan ylioppilaskunnista, niin samalla kadotetaan erinomainen rekrytointi- ja kasvatuskanava niin Tuhatkunnalta kuin kokoomukseltakin.

Ottaen huomioon niin ylioppilaskuntien julkisen vallan sille antamat tai niihin rinnastettavat tehtävät kuin myös kolikon toisen puolen - kokoomuksen - onkin syytä ihmetellä miksi asia ollaan taas kerran nostettu näinkin vahvasti esiin?

TATU RAUHAMÄKI
14.3.1997
Kirjoittaja on Kokoomuksen Opiskelijaliito Tuhatkunnan puheenjohtaja.