Arkipäivän huuhaata, osa 6:

Uskomusten ostoskärryt



Näppärä suomalainen nikkaroi itse oman maailmankuvansa. Elämyksiä ja turvaa kasataan yhtä hyvin eri uskontojen opetuksista kuin rajatiedostakin. Lähes puolet suomalaisista uskoo henkiparannukseen ja enkeleihin, viidennes ufoihin.


Keinolla jos jollakin ihminen haluaa kuulla hyvästä tulevaisuudesta, siitä että kaikki kääntyy lopulta parhain päin. Kun ei totuus auta, täytyy lohtua ja helpotusta etsiä korkeammista voimista. Samanlaiset mekanismit synnyttävät saavat ihmiset kääntymään niin luontaishoitojen, ufojen kuin uususkontojenkin pariin.

Yhdysvaltalainen uskontojen tutkija David D. Barrett on laskenut, että maailmassa on yli 15 000 erilaista uskontoa ja uskonnollista liikettä. Joka päivä syntyy lisää 2-3 uutta.

Mihin Suomi uskoo?

Suomessa Kirkon tutkimuskeskus tiedustelee yhdessä Suomen Gallupin kanssa muutaman vuoden välein suomalaisten uskomuksia. Vuonna 1996 tehdyssä tutkimuksessa paljastuu, että 27 prosenttia suomalaisista uskoo henkiparannuksella voitavan parantaa vaikeita sairauksia ja 20 prosenttia ulkoavaruudesta peräisin olevien ufojen käyneen maassa.

Enkeleiden olemassaoloon uskoo 47 prosenttia ja rukouksen avulla parantamiseen 45 prosenttia suomalaisista. Vieläpä melkein miljoona suomalaista, 118 prosenttia uskoo tai pitää ainakin todennäköisenä, että noituudella voidaan vaikuttaa toisen ihmisen elämään.

Tyypillinen rajatiedon kuluttaja on nainen, jolla on korkeakoulututkinto, mutta pienet tulot. Uskossa ufoihin miehet pääsevät silti tasoihin. Mielenkiintoista on, että ufousko on voimissaan eritoten nuorten ja koulutettujen miesten keskuudessa.

Erilaisista uskomustutkimuksista sekä Suomessa että muualla näkyy, että myös nuoret ovat herkemmin valmiit uskomaan rajatiedon ilmiöihin. Turha syyttää Salaisia kansioita, sillä maailmankuvan muotoutuminen vie aikansa.

Toisaalta pelkkä koulutustasolla mitattu tiedon määrän lisääminen ei järin häävisti näytä korreloivan ihmisten uskomuksiin. Akateemisuus ei ole tae höpsismiä vastaan.

Tilastojen valossa näyttää siltä, että suomalaiset muodostavat yhä useammin oman maailmankuvansa erilaisista pirstaleista. Rajatietoon tai parapsykologiaan uskominen ei välttämättä muodosta selkeästi rajautuvaa kokonaisuutta, kuten ei tee kirkon oppeihin tukeutuminenkaan. Esimerkiksi uudelleensyntymiseen uskovalla ihmisellä voi olla muutoin kristillisen kirkon opetusten mukainen uskomusrakennelma.

Mosaiikkimaisessa maailmassa uskomusten pirstaleet napataan sieltä mistä kulloinkin huvittaa. Sillä sopivatko tuotteet uskomusten ostoskärryssä loogisesti yhteen ei näytä olevan suurtakaan väliä. Jos vain elämykset ja mielihyvä määräävät maailmankuvan muodostamista, niin niitähän markkinoilla riittää.

PETE PAKARINEN
14.11.1997

Sarja päättyy tähän. Aiemmat osat ovat luettavissa Verkkouutisten arkistosta.


AJASSA -SIVULLE