Pilviä Viron taivaalla



Viron talouden nousu kommunismin rauniosta on ollut hämmästyttävä. Ripeiden uudistusten, määrätietoisen lainsäädäntöohjelman ja johdonmukaisen talouspolitiikan ansiosta EU-komissio suositti kesällä Viroa viiden EU-hakijan joukkoon. Viron päättäjät lupasivat, että jäsenyysvaatimukset tullaan täyttämään vaikka veren maku suussa. Syksyn tullen maan talous on kuitenkin kuumentunut. Vaihtoseen vaje on kasvanut liikaa, ja devalvaatiosta on alettu puhua.


Vielä kesällä Virossa aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Talous veti hyvin ja EU alkoi availla oviaan. Saar-Poll-tutkimuslaitoksen kesäkuun alussa julkistaman tutkimuksen mukaan puolet virolaisista suhtautui tulevaisuuteen luottavaisesti ja vain kolmannes uskoi asioiden menevän huonoon suuntaan.

Tyytymättömien määrä oli laskenut viime helmikuusta, ja erityisesti ei-virolaiset (lue: vironvenäläiset) olivat aiempaa tyytyväisempiä. Heidän näkemyksensä ovat yhä enemmän tutkimuksen mukaan alkaneet muistuttaa virolaisten näkemyksiä.

EU-kommission suosiollinen arvio

EU-komissio totesi heinäkuisessa Viro-lausunnossaan, että Viron bruttokansantuote asukasta kohti on vain 23 prosenttia EU:n keskiarvosta. Komission suosittamista viidestä hakijasta Viro oli köyhin, mutta komissio näki Virossa myönteistä kehitystä.

Komission mukaan Viron lainsäädäntö oli edistynyt, vaikka virkakoneisto olikin vielä heikko ja oikeusjärjestelmä vasta vakiintumassa. EU:n mukainen tekijänoikeuslakikin on tulossa. Konkurssilainsäädäntö toimii ja pankkeja säädellään melkein EU-normeilla. Pankkiala oli komission mukaan kehitymässä hyvin.

Työttömyys oli ILO:n menetelmillä tehdyn tutkimuksen mukaan vuoden alussa kohtuulliset 11,6 prosenttia (maan koillis- ja kaakkoisosissa tosin yli 15 prosenttia). Yhtenä selityksenä suotuisaan kehitykseen on työvoiman supistuminen, kun venäläiset muuttavat pois. Toinen selitys on työttömyyskorvausten pienuus, jonka takia ei kannata ilmoittautua työttömäksi.

Komissio arvioi myös, että vakaata kehitystä osoittaa hidastuva inflaatio. Viime vuoden runsaasta 23,1 prosentista onkin melkoinen lasku maaliskuussa laskettuun 9,1 prosentin vuositasoon. Realismia komissio kuitenkin osoitti arvioidessaan, että Viron kruunun kytkennästä D-markkaan voi tulla ongelmia. Asiaa pahentaa, että Viron vienti länteen koostuu lähinnä tekstiileistä ja puuteollisuuden tuotteista, joiden myynti voi vähentyä nopeasti hintojen noustessa.

Komissio totesi, että Viron maataloudella on ollut vaikeat ajat. Maatalouden uudistamista ovat haitanneet pääoman puute sekä viivästykset yksityistämisessä ja maarekisterin luomisessa. Samalla maatalous on saanut pärjätä kilpailussa ilman tullimuureja ja tukiaisia.

Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on itsenäistymisen jälkeen romahtanut kahdestakymmenestä seitsemään prosenttiin. Silti elintarviketeollisuus on edelleen maan suurin teollisuudenala. EU-alueelle ei heikon hygienian takia voida tuotteita viedä, mutta Venäjä on Viron maatalouden perinteinen markkina-alue.

EU-komissio kiinnitti lisäksi huomiota Viron suureen ulkomaankauppavajeeseen, joka haittaa maan taloutta. Se oli komission mukaan viime vuonna yli 24% bruttokansatuotteesta.

Musta pilvi taivaalla: vaihtotaseen vaje

Tämän vuoden heinäkuun tilaston mukaan Viron suurin vientikohde oli Venäjä (22,2 %), toiseksi suurin Suomi (13,6 %) ja sitten Ruotsi (11,1 %). Eniten Viro toi Suomesta (23,9 %), sitten Venäjältä (13,6 %) ja Saksasta (10,7 %). Kauppavaje Suomen kanssa kasvoi edelleen, mutta kauppa Venäjän kanssa oli ensimmäistä kertaa ylijäämäistä.

Lokakuussa alkoi joidenkin asiantuntijoiden mielestä olla selvää, että Viron taloudessa on näkyvissä ylikuumenemisen merkkejä. Bruttokansantuote on kasvanut jo kolme vuotta hyvällä vauhdilla. Alkuvuonna kasvuvauhti oli lähes 11 prosenttia. Tuotanto kasvoi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana 12 prosenttia.

Inflaatio lähentelee 11 prosenttia, ja työttömyysaste on vain noin kolme prosenttia (mittaustapa ilmeisesti poikkeaa edellä mainitusta ILO-mittauksesta). Hurjia lukuja, mutta toisaalta taloudellisen kasvun lähtötaso on Virossa ollut hyvin alhainen.

Selvästi vaarallinen on kuitenkin Viron suuri vaihtotaseen vaje. Vaihtotaseen vaje oli lokakuussa 13 prosenttia, ja sen arvioitiin nousevan tänä vuonna jopa 15-16 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Asiantuntijat kauhistelivat

Suomen Pankin ekonomistin Iikka Korhosen mukaan vaihtotaseen vaje oli erittäin suuri. Korhosen mukaan Viro pystyy kestämään näin isoja alijäämiä, koska Virossa käytettävän järjestelmän mukaan maan keskuspankin valuuttavaranto kattaa aina kaiken liikkeessä olevan rahan. Keinottelijat eivät tällöin pysty hyökkäämään keskuspankkia vastaan.

Professori Tauno Tiusanen Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta sanoi 13 prosentin vajetta hirvittäväksi luvuksi. Vaarana on, että helposti liikuteltavia varoja aletaan siirtää maasta pois devalvaation pelossa. Hän ihmetteli, miten Viro selviää ilman devalvaatiota. Tiusasen arvion mukaan vaihtotaseen vaje ei olisi päässyt näin pahaksi, jos Viro olisi saavuttanut laadullista kilpailukykyä investointitavaroiden tuonnilla.

Toisaalta taas Viron suurimman pankin Hansabankin yritysrahoitusjohtaja Andri Hobemägi ja Handelsbankenin tallinnalaisen investointipankin Aktorisin toimitusjohtaja Auli Kumpulainen eivät uskoneet romahdukseen, vaan näkivät Viron taloudessa myönteisiä merkkejä.

Heidän mukaansa kaksi kolmannesta tuonnista on investointitavaroita, joiden avulla Viro kasvattaa omaa vientiään. Neuvostoaikaisen tuotannon uudelleen rakentaminen ei käy hetkessä. Sitäpaitsi valtion budjetti on tasapainossa ja valtiolla on velkaa vain kuusi miljardia kruunua.

Alijäämäistä kauppatasetta on jonkin verran tasoittanut ylijäämäinen palvelutase. Viime vuonna turisteja kävi maassa 2,5 miljoonaa, josta 70 prosenttia oli suomalaisia. Professori Tiusanen veikkasi notkahdusta myös palvelutaseeseen, koska viisumien poistuminen lisää virolaisten omaa ulkomaanmatkailua. Sitä paitsi hinnat ovat Virossa kohonneet, eivätkä suomalaiset Tiusasen mukaan osta sieltä niin innokkaasti kuin ennen.

Lainarahan kiroukset

Vaihtotaseen alijäämä kasvattaa suoraan Viron ulkomaanvelkaa. Kesäkuun lopussa Viron kansantalouden nettovelka oli noin 30 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se itse asiassa ei ole paljon, esimerkiksi Suomessa vastaava luku on ollut jopa 60 prosenttia. Korhonen kuitenkin arvioi, että vaikka Viron velkataso on matala, niin kasvuvauhti on kova. Nettovelan osuus bruttokansantuotteesta kipuaa tänä vuonna 15 prosenttiyksikköä ylöspäin.

Yritysten ja yksityishenkilöiden luototus on kasvanut vauhdilla. Ulkomaiset pankit ovat myöntäneet reilusti luottoja virolaispankeille, joilla on mennyt kovaa. Ne ovat keränneet luotoista viiden prosentin marginaaleja, ja nyt Tallinnan keskustaan rakennetaan upeita pääkonttoreita. Uusia liiketiloja ja hotelleja suunnitellaan runsain määrin.

Johtaja Erkki Poutiainen Meritan Tallinnan-konttorista arvioi virolaispankkien taseiden kasvaneen tänä vuonna ainakin 40 prosenttia. Hänen mukaansa virolaiset pelaavat mieluummin rahalla kuin investoivat teolliseen tuotantoon - aivan kuten suomalaiset 1980-luvun lopulla.

Pörssinotkahduksia ja arvailuja devalvaatiosta

Marraskuun alussa asiantuntijat alkoivat varoitella mahdollisesta devalvaatiosta. Meritan ekonomisti Julianna Borsos-Torstila kirjoitti Meritan Talouden suunta-julkaisussa, että jatkokehitys Virossa riippuu talouspolitiikan uskottavuudesta ja siitä, kuinka pankit selviävät kiristyneistä vakavaraisuusvaatimuksista. Ratkaiseva devalvointiin vaikuttava tekijä on talouspolitiikan uskottavuus. Jos usko horjuu, valuuttariski on todellinen.

Viron talousluvut kertovat kasvun kiihtyneen edelleen vuoden toisella neljänneksellä: 10,8 prosentin kasvua seurasi 12,4 prosentin kasvulukema.

Viron keskuspankki on ryhtynyt rajoittamaan antolainauksen kasvua. Keskuspankki pyrkii hillitsemään kulutuskysyntää, koska vaihtotaseen vajaus on saatava kuriin. Virossa pankkisektorilla on määräävä asema taloudessa, sillä talouskasvu on perustunut lainarahaan. Pankkien osakkeet muodostavat 80 prosenttia Tallinnan pörssin markkina-arvosta.

Pörssikurssit laskivat Virossa lokakuun lopulla. Pörssikurssien lasku sai Borsos-Torstilan mukaan alkunsa Virossa hurjaa nousua seuranneesta korjausliikkeestä ja sittemmin lainarahan tyrehtymisestä.

Osakesijoituksista ulkomaisten sijoittajien osuudeksi arvioidaan 40 prosenttia ja siitä suomalaisten 10 prosenttia.

Viron markkinat joutuivat marraskuun alussa myös ensimmäistä kertaa valuuttaspekulaation kohteeksi. Virossa devalvaatio on kuitenkin arka poliittinen kysymys. Hallituksen on ensin tehtävä devalvoinnista esitys, joka sitten käsitellään parlamentissa monivaiheisesti.

Viron pääministeri Mart Siimann sanoi maanantaina 10.11. Helsingissä, ettei kruunun devalvointi ole ajankohtainen. Tallinnan pörssin uusi notkahdus on lisännyt vauhtia devalvaatiopuheisiin, mutta Siimannin mielestä pankkien ongelmat eivät vaikuta valuuttaan.

- Varmasti ei vaikuta Eestin kruunuun, ja Eestin kruunua ei devalvoida, se on ihan selvä, Siimann sanoi.

HEIKKI JANTUNEN
14.11.1997

(Lähteenä STT:n arkisto)


TALOUS -SIVULLE