Julkisen alan järjestöt erimielisiä kuntien kriisiohjelman sisällöstäKunta-alan unioni pelkää kuntien talousongelmien pahenevan
Palkansaajien neuvottelujärjestöt eivät päässeet sopuun ns. kriisikuntien tasapainotusohjelmasta, jonka Kunta-alan unioni esitteli maanantaina. Kolme muuta julkisen sektorin pääsopijajärjestöä jäivät ehdotuksen ulkopuolelle sisältöä koskevien
erimielisyyksien takia.Unionin ehdotuksen mukaan ohjelmassa määriteltäisiin talousvaikeuksien uhkaamat kunnat ja etsittäisiin keinoja talouden kohentamiseksi. Keväällä myös muut julkisen sektorin sopijaosapuolet olivat muotoilemassa paperia, mutta ne jäivät ulkopuolelle näkemyserojen takia. - Emme päässeet yksimielisyyteen sisällöstä, kertoi Marjut Raipola, hoitoalan ammattijärjestöjen Tehyn ja Superin muodostaman TNJ:n neuvottelupäällikkö. Raipolan mukaan erimielisyys koski ongelmien ratkaisukeinoja. Erityistä närästystä herätti kohta, jossa todetaan työntekijäjärjestöjen olevan valmiita tasapainoittaviin elementteihin paikallisten työmarkkinaosapuolten yhteistyön keinoin. - Kriisikuntien tilannetta pitää selvittää, mutta TNJ ei ole valmis tekemään minkäänlaisia säästösopimuksia, Raipola sanoi. - Paikallisesta yhteistyöstä meillä on sellaisia kokemuksia, että se on aina väelle tappioksi. Emme ole kovin innokkaita kriisinhallintaohjelmiin, jossa jäsenistöltä menee etuja, Raipola huomautti.
Kuntien tekniikan ja peruspalveluiden KTN:n neuvottelupäällikön Esko Aron mukaan ulkopuolelle jääneet järjestöt olivat periaatteessa samaa mieltä kriisikuntien olemassaolosta.
Ohjelmaehdotuksesta jäivät TNJ:n ja KTN:n lisäksi ulos Akava-JS, jonka merkittävin järjestö on Opetusalan ammattijärjestö OAJ. Kuntaliitoksia tulee arvioidaKunta-alan unionin mukaan verotulojen osuuden korostuminen kuntien tulolähteenä uhkaa ajaa joukon kuntia talousvaikeuksiin. Ohjelmaehdotuksen mukaan kuntien pitää arvioida ennakkoluulottomasti mm. kuntaliitoksia ja kuntien yhteistyötä säästöjen saavuttamiseksi.- Emme kuitenkaan vaadi kuntien lukumäärän vähentämistä, sanoi Katriina Perkka-Jortikka (sit.), Kunta-alan unionin puheenjohtaja. Edelleen unioni ehdottaa kehittämisprosesseja, joihin osallistuisi myös kuntien henkilöstö. Unioni toivoo, että valtiovalta tulisi mukaan harkinnanvaraisilla valtionosuuksilla. Unioni huomauttaa, että vielä 1993 valtionosuudet muodostivat kuntien ja kuntayhtymien tuloista 46 prosenttia, mutta tänä vuonna osuuden arvioidaan olevan 31 prosenttia ja vuosituhannen vaihteessa enää neljännes. - Ellei mihinkään erityistoimenpiteisiin ryhdytä, taloudelliset ongelmat näyttävät kasautuvan mm. maatalousvaltaisiin ja elinkeinorakenteeltaan yksipuolisiin kuntiin. Tällaisia näyttäisi olevan erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa, korostivat Perkka-Jortikka ja unionin toinen puheenjohtaja Jouni Riskilä (SDP). Perkka-Jortikka on STTK:laisen Kunnallisvirkamiesliiton KVL:n puheenjohtaja ja Riskilä SAK:laisen Kunta-alan ammattiliiton KTV:n puheenjohtaja. KVL:n ja KTV:n muodostama unioni edustaa noin 56:ta prosenttia kuntien työntekijöistä. Kunta-alan unioni jätti ohjelmaehdotuksensa sisäministeriölle ja Suomen kuntaliitolle jo alkukesästä. Unionin edustajien mukaan hallintoministeri Jouni Backman (SDP) on luvannut ottaa ohjelmaluonnoksen tarkastelun kohteeksi syksyllä.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE