Viikonlopun poliittiset puheet

Louekoski: Pääministeriksi ei pitäisi voida valita presidentin vastustamaa henkilöä

Pankinjohtaja Matti Louekoski (SDP) kehottaa välttämään tilannetta, jossa pääministeriksi olisi mahdollista valita presidentin vastustama henkilö.

- Hallituksen muodostamisen yhteydessä presidentin asema ei saa muodostua sellaiseksi, että hänelle annettaisiin häntä kuulematta muulla taholla valitun pääministeriehdokkaan nimi, johon presidentin sitten olisi passiivisesti tyytyminen, Louekoski sanoi sunnuntaina.

Louekoski on entinen ministeri ja kansanedustaja. Hän kuului Paavo Nikulan (vihr.) johtamaan valtiosääntöuudistusta pohtineeseen komiteaan, joka jätti kesäkuussa esityksensä uudesta Suomen hallitusmuodosta.
- Presidentin roolin tulee hallituksen muodostamisen yhteydessä olla niin aktiivinen, ettei pääministeriksi voitaisi valita henkilöä, jonka valintaa presidentti nimenomaisesti vastustaa, Louekoski huomautti.

Louekosken mielestä tilanteen välttämiseksi riittäisi säännös, jossa presidentin rooli hallituksia muodostettaessa määritellään aktiiviseksi toimijaksi ja täysivaltaiseksi neuvottelijaksi.

SKP haluaa koota laajan punavihreän opposition

Vuoden alussa puoluerekisteriin palannut Suomen kommunistinen puolue haluaa koota laajan punavihreän opposition. SKP:n viikonloppuna Hauholla kokoontunut keskuskomitea toivoo, että vasemmistoliitto ja vihreät hylkäisivät yhteistyön kokoomuksen kanssa.

Puheenjohtaja Yrjö Hakanen pitää erittäin hävyttömänä, että vasemmistoliiton ja vihreitten ministerit ovat olleet mukana heikentämässä ansiosidonnaista ja toimeentulotukea samalla kun rahaa pannaan aseisiin.
- Se on oikeistolaista politiikkaa, josta vasemmistopuolueitten ja vihreitten tulisi irtautua, sanoi Hakanen.

SKP:n keskuskomitea vaatiikin eduskuntaa hylkäämään hallituksen esittämän 7800 miljoonan markan asehankintaohjelman. Sen sijaan SKP vaatii lisää varoja työllistämiseen ja työttömyysturvan parantamiseen. Niin ikään vaaditaan hylättäviksi myös hallituksen esitykset toimeentulotuen heikentämiseksi.

SKP esittää työllisyyden parantamiseksi lakia työn jakamiseksi ja yleisen työajan lyhentämiseksi kuuteen tuntiin päivässä ansiotasoa alentamatta. Varoja työllisyyteen löytyy SKP:n mielestä hylkäämällä EMU-linja ja verottamalla uutta teknologiaa hyödyntäviä pääomavaltaisia yrityksiä ja pörssikeinottelijoiden voittoja.

Kesän aikana SKP on esitellyt yli 50 paikkakunnalla toritilaisuuksissa toimintaansa. Puolueessa on nyt runsaat 8000 jäsentä. Puheenjohtaja Hakanen sanoo puoluetta rakennettavan parhaillaan uudelleen. Tähän mennessä on muodostettu koko maan kattava piiriorganisaatio. Syksyllä alkaa ruohonjuuritason organisaation käynnistäminen.

Väyrynen: Alue-erot 1980-luvun puolivälin kaltaisia

Keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrynen arvioi, että alue-erot Suomessa muistuttavat 1980-luvun puolivälin tilannetta. Hänen mukaansa alueellisten erojen kasvu näkyy pääkaupunkiseudulla asumiskustannusten nousuna ja maakunnissa elinvoiman menettämisenä.

Väyrysen mukaan 80-luvulla Kalevi Sorsan hallituksessa syntyi aluepolitiikan ns. historiallinen kompromissi, jonka kaltaista pitäisi nytkin tavoitella.
- Eduskunnassa tulisi hallituksen ja opposition yhteistyönä saada aikaan ohjelma, jolla Suomen alueellista kehitystä ryhdytään tehokkaasti tasapainottamaan. Parhaimmin tämä kävisi päinsä ensi vuoden tulo- ja menoarviota käsiteltäessä, Väyrynen sanoi sunnuntaina Simon pitäjäjuhlassa.

Väyrysen mielestä EU:n aluepoliittisia varoja pitäisi suunnata suunniteltua enemmän pahimmille työttömyys- ja muuttotappioalueille.
- Tämän vastapainona voitaisiin pyrkiä helpottamaan pääkaupunkiseudun ongelmia mm. asuntopolitiikassa ja julkisten palvelujen järjestämisessä, Väyrynen esittää.

Ihalainen: Palkankorotuksen vaikutus oltava verokevennystä suurempi

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (SDP) on sitä mieltä, että mahdollisessa tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa palkankorotusten vaikutuksen pitäisi olla verohuojennusta merkittävämpi.
- Jos ostovoiman kokonaisuutta katsotaan, palkkaratkaisun vaikutuksen täytyy olla suurempi kuin veronkevennyksen, Ihalainen sanoi lauantaina Ilta-Sanomien haastattelussa.

- Kevennyksien liikkumatila on niin pieni, ettei kannata kuvitella, että niillä korvataan palkankorotukset, Ihalainen huomautti.

Budjettiratkaisua Ihalainen arvioi varovaisen myönteisesti.
- Kyllä tupo istuu tähän kuin nenä päähän. Sitä kannattaa tavoitella, Ihalainen totesi.

Jaakonsaari: Rakennerahastouudistuksella uutta potkua Kainuuseen

Työministeri Liisa Jaakonsaaren (SDP) mukaan parhaillaan tekeillä oleva EU:n rakennerahastouudistus tuo uutta aluepoliittista potkua Kainuuseen.

- Tällä hetkellä näyttää siltä, että jos Suomen tavoitteet toteutuvat, niin Kainuun saama EU-rahoitus tulee nousemaan nykyisestä 300 miljoonasta markasta roimasti. EU-jäsenyys tulee jatkossa lisäämään merkittävästi Kainuun resursseja työllisyyden hoidossa, sanoi työministeri Jaakonsaari Hyrynsalmella lauantaina.

Kainuussa on työttömänä uusimpien tilastojen mukaan 24,4 prosenttia työvoimasta. Huonommin asiat ovat ainoastaan Lapin työvoimapiirin alueella.

- Kainuussa on työttömien määrä laskenut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 764 henkilöllä. Avoimien työpaikkojen määrä Kainuussa on kaksinkertaistunut viime vuodesta. Tämä on osoitus siitä, että talouden voimakas kasvu on alkanut vaikuttaa nyt myös Etelä-Suomen ulkopuolellakin, vakuutti työministeri.

Koonnut: IA
18.8.1997

POLITIIKKA -SIVULLE