Ympäristöministeriö viimeistelee maatalouden päästöihin puuttuvia esityksiäHallitus pui vesiensuojelua syksyn aikana
Hallitus saa syksyn kuluessa eteensä sinileväkesän ryydittämiä vesiensuojeluesityksiä, joilla halutaan saada etenkin maatalouden päästöt vähenemään.Ympäristöministeriö viimeistelee esityksiä EU:n nitraattidirektiivin toimeenpanosta sekä vesiensuojelun periaateohjelmasta. Nitraattidirektiivi puuttuisi maatalouden typpipäästöihin, ja vesiensuojelun periaateohjelma pyrkii saamaan otetta muun muassa maatalouden fosfori- ja typpipäästöistä. Vesiensuojelun periaateohjelmassa kaavaillaan, että maatalouden fosfori- ja typpikuormitus alenee vähintään puoleen 1990-luvun alun tasosta vuoteen 2005 mennessä. Tavoite on tiukka, mutta ohjelma ei takaa tuloksia. Periaateohjelmalla ei ole lainvoimaista sitovuutta, vaan se ohjaa päätöksentekoa ja viranomaisten kannanottoa. - Nitraattidirektiiviä toteuttava valtioneuvoston päätös olisi ensimmäinen lainsäädäntökeino, jolla maatalouden päästöihin puututtaisiin, huomautti hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine ympäristöministeriöstä. Hän muistutti, että teollisuuden ja yhdyskuntien päästöjä säännöstellään vesioikeuksien myöntämien lupien avulla. Maatalouden päästöt ovat ns. hajakuormitusta, jota varten ei ole ollut lainsäädäntöä. Kiistelty nitraattidirektiiviNitraattidirektiivin täytäntöönpano edellyttäisi typen päästöjä rajoittavia toimia kaikilta pilaantumisalttiilla vyöhykkeillä toimivilta viljelijöiltä. Esimerkiksi karjanlannan levitys osin kiellettäisiin heinäkuun jälkeen.Tuottajajärjestö MTK on moittinut ympäristöministeriön määrittelemiä vyöhykkeitä aivan liian laajoiksi. Ympäristöministeriön esitys ei tyydyttänyt myöskään maa- ja metsätalousministeriötä, joka epäilee direktiivin täytäntöönpanoehdotuksen estävän EU:n ympäristötuen saamista. Oikeusministeriön lausunnon mukaan tälle ei löydy perusteita EU:n säädöksistä. Ympäristöministeriö ja maatalousministeriö ovat keväästä lähtien neuvotelleet kiistakohdista. Kaarikivi-Laineen mukaan ministeriöiden näkemykset ovat jonkin verran lähentyneet. Omat päästöt likaavat rantavesiäMaatalouden osuus Suomenlahden kotimaisesta fosforikuormasta on kolmannes, seuraavaksi eniten fosforia päästävät teollisuus ja yhdyskunnat. Asutus on suurin yksittäinen typpikuormittaja, maatalouden osuus on viitisentoista prosenttia.Ympäristöministeriön mukaan Suomen oma kuormitus on suurin rannikkovesien rehevöittäjä. Sinilevien massaesiintymiä ja muita rehevöitymishaittoja esiintyy myös sisämaan järvissä, ja näiden ravinnekuormitus on täysin kotimaista perua. Sisävesien suurin kuormittaja on maatalous, joskin paikallisesti suurten asutuskeskusten ja teollisuuden merkitys on tuntuva. Saaristomerellä olisi ympäristöministeriön mielestä syytä puuttua myös kalankasvatuksen päästöihin. Suomenlahden tila paranisi tehokkaimmin Nevan ja Pietarin alueen kuormitusta vähentämällä, mutta Suomen rannikkovesien rehevyystason alentaminen edellyttää ministeriön mukaan myös Suomen omien päästöjen vähentämistä.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE