EU uhkaa sakoilla, mikäli Natura 2000 viivästyy

Natura 2000 on Euroopan unionin ohjelma, jolla yhteisö rakentaa suurisuuntaisen luonnonsuojelualueiden verkoston. Tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuus Riossa 1992 hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. EU:n komission on määrä hyväksyä ohjelma ensi vuonna.

Suomessa kitkerää arvostelua herättänyt Natura 2000 -ehdotus on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Vastauksia odotetaan kesäkuussa ja Suomen ehdotus päätetään valtioneuvostossa syksyllä. Ministereistä valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) epäili Naturan korvausvarojen riittävyyttä, ja maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä (sit) piti esitystä heti tuoreeltaan ylimitoitettuna. Kiihkein arvostelija on MTK, jonka ympäristöministeriön Natura-hanke on saanut sotajalalle.

- Meidän ohjeemme ympäristökeskuksille olivat, että valmistelun tulee olla avointa ja siitä pitää tiedottaa. Jos lähdetään siitä mihin MTK on pyrkinyt, että valmistelussa pitäisi keskustella jokaisen omistajan kanssa, niin ne voimavarat mitä ympäristöhallinnolla on eivät kerta kaikkiaan riittäisi tähän.

Omistusyksiköitä on Haapasen arvion mukaan noin 20 000 ja omistajia vielä enemmän. Haapanen tähdentää myös, että keskusteluissa olisi voitu helposti joutua tilanteeseen, jossa maanomistajat olisivat ehdotelleet naapureiden alueita omiensa sijalle.
- Tasapuolisuus olisi voinut kärsiä.

Hallituksella rahoitusohjelma

Hallitus sopi viime vuonna 3,2 miljardin markan rahoituspaketista, jolla suojeluohjelmia rahoitetaan vuoteen 2007 saakka. Naturan osuus rahoituspaketista on 190 miljoonaa markkaa.

EU:n suojelualueverkoston toteuttamiseen saa varoja myös EU:n Life-rahastosta. Kolmen vuoden aikana Life-rahastosta on saatu yhteensä 80 miljoonaa markkaa Natura-alueiden toteuttamiseen.

Suomen osuus on ollut noin 15 prosenttia kokonaispotista. Haapanen epäileekin voiko se säilyä niin korkealla tasolla. Toisaalta Naturan myötä komissio joutuu kiinnittämään enemmän huomiota rahoitukseen.

- Me olisimme toivoneet, että maatalouden ympäristötuen erityisosalla olisi voitu tukea myös Natura-hanketta. Haapasen mukaan asiassa oli kuitenkin ristiriitoja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

- Luulisin, että monessa maassa kun on kysymys maatilatalouden alueilla olevista luonnonarvoista, näitä maatalouden ympäristötukirahoja käytetään luonnonarvojen säilyttämiseen. Meillä maa- ja metsätalousministeriö ei ole halunnut sitoutua tähän.

Korvauskäytäntö epäselvänä

Yksityismaiden omistajia on askarruttanut Naturan korvauskäytäntö. Ohjelmaan otettavilla alueilla saa nimittäin nykyinen käyttö jatkua, mutta muutokset eivät ole luvallisia. Pellon saa pitää peltona, mutta metsitys tai kaavoitus on kiellettyä.

Perusrajanveto onkin siinä mikä on merkityksellinen haitta ja mikä sitä vähäisempi.
- Uusi luonnonsuojelulaki lähtee siitä, että jos aiheutetaan pienempää kuin merkityksellistä haittaa, niin korvauksia ei makseta, selittää Haapanen.

Hän muistuttaa myös, että rakennuslakia muutettiin samalla kun luonnonsuojelulakia laadittiin. Tuolloin kaavojen laadinnan yhdeksi lähtökohdaksi tulivat luonnonarvot. Kaavoittajan on otettava huomioon suojeluarvot. Rantakaavojakaan ei enää ole pakko automaattisesti hyväksyä, kuten aiemmin.

Sellainen spekulointi, jossa Naturaan hyväksytylle alueelle syntyisi yllättävä korvaukseen tähtäävä kaavoitustarve, ei siis enää teoriassa ole yhtä helppoa kuin eräiden aiempien suojeluohjelmien kohdalla.

Sakot uhkaavat Ranskaa?

- Jos me saamme syksyn aikana päätöksen, niin me tulemme ehkä jossain määrin jälkijunassa, mutta säilytämme kasvomme.

- Jos tämä rupeaa venymään, niin jopa sakot saattavat Bjerregaardin puheiden mukaan olla esillä. Ranskaa ne ehkä uhkaavat.

Haapanen kertoo, että Bjerregaard oli sinällään tyytyväinen Suomen tähänastiseen valmisteluun. Vitkutteluun ei kuitenkaan ole varaa.

PETE PAKARINEN
16.5.1997