Suomen Pankin äänivalta Euroopassa pikemminkin kasvaa kuin vähenee EMU:n myötä
Euroopan keskuspankki - saksalaista rahapolitiikkaa?
EU:n talous- ja rahaliiton EMU:n suurin periaatteellinen muutos on rahapolitiikan toimivallan siirtyminen vuoden 1999 alussa jäsenmaiden keskuspankeilta Euroopan keskuspankkijärjestelmälle eli EKPJ:lle. EKPJ:n muodostavat uusi Euroopan keskuspankki sekä kansalliset keskuspankit kuten Suomen Pankki.Ensimmäiset hahmotelmat siitä, millaista Euroopan keskuspankin harjoittama rahapolitiikka tulee olemaan, ovat valmistuneet tämän vuoden alussa.
Frankfurtissa toimiva Euroopan rahapoliittinen instituutti EMI, joka on tulevan Euroopan keskuspankin esiaste, julkaisi tammikuun alussa raportin EKPJ:n rahapolitiikan soveltamisesta. Raportin keskeinen viesti on, että myös EMU:ssa rahapolitiikan operaatioiden toteuttaminen tapahtuu hajautetusti eli Suomessa siitä huolehtii Suomen Pankki.
Suomen Pankki asioi yhteisen rahapolitiikan suuntaviivojen mukaisesti Suomessa toimivien pankkien kanssa, eikä ainakaan alkuvaiheessa ole mahdollista ns. etäosallistuminen eli operointi muissa EMU-maissa toimivien rahapolitiikan vastapuolten kanssa.
Perustavoitteena hintavakaus
EMI:n raportin mukaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän harjoittaman rahapolitiikan tavoitteena on joko rahan määrän kasvuun tai inflaatioon perustuva tavoite. Vielä tässä vaiheessa EMI ei ole ottanut kantaa valintaan näiden kahden perusvaihtoehdon välillä. Ne kummatkin ovat sopusoinnussa Maastrichtin sopimuksessa EKPJ:lle asetetun perustavoitteen eli hintavakauden ylläpitämisen kanssa.Hintavakauden ylläpitämiseen tähtäävää rahapolitiikkaa on luonnehdittu usein "saksalaiseksi". EMU:ssa sentään kaikkien jäsenvaltioiden keskuspankkien pääjohtajilla on yksi ääni Euroopan keskuspankin neuvostossa, joka päättää tämän "saksalaisen rahapolitiikan" sisällöstä.
Nykyoloissa sitävastoin katsotaan EU-maiden keskuspankkien joutuvan enemmän tai vähemmän äänettöminä yhtiömiehinä seurailemaan Bundesbankin ratkaisuja, joten EMU:n myötä mm. Suomen Pankin äänivalta Euroopassa pikemminkin kasvaa kuin vähenee.
Tuttu välineistö
Suunnitelmien mukaan Euroopan keskuspankin rahapolitiikan välineistöön kuuluisi jäsenvaltioiden omasta rahapolitiikasta tuttuja välineitä: avomarkkinaoperaatiot, maksuvalmiusluotot ja vähimmäisvarantovelvoitteet.Rahapolitiikan käytännön toteuttamisesta huolehtivat ainakin alkuvaiheessa kansalliset keskuspankit. Tämä tarkoittaa sitä, että rahapolitiikan soveltaminen tapahtuu hajautetusti eri jäsenmaissa, eikä toimintaa keskitetä esimerkiksi EMI:n ja ehkäpä myös tulevan EKP:n kotipaikkaan Frankfurtiin.
Omissa rahapolitiikan operaatioissaan kansallisten keskuspankkien tulee luonnollisesti noudattaa tiukasti EKPJ:n hyväksymiä linjauksia, eivätkä kansalliset rahapolitiikan muunnelmat ole mahdollisia. Ei ole mahdollista, että esimerkiksi Suomen Pankin Oulun konttori soveltaisi Pohjois-Suomessa erilaisia keskuspankkikorkoja kuin muualla maassa on käytössä.
Toimivallan keskittäminen Euroopan keskuspankille ulottuu myös setelistöön, kun euromääräiset setelit viimeistään vuonna 2002 lasketaan liikkeeseen. Suomen Pankki ei voi painaa euroseteleitä oman mielensä mukaan, vaan valtuudet setelinantoon antaa EKP.
EERO WARONEN
17.1.1997
Kirjoittaja on Postipankin viestintäjohtaja.
