Miksi 500 juutalaista tahtoo olla ei-toivottuina vieraina Hebronissa

Hebron - kun kaupungin nimi ei ole enne


"Hebron" ja sen arabiankielinen nimi "Al Khalil" tarkoittavat ystävää. Harva nimi on ollut vähemmän enteellinen. Riidat Hebronista ja sen juutalaissiirtokunnista ovat olleet uutisissa päivittäin. Siksi on syytä kysyä, miksi se on niin tärkeä paikka ja miksi 500 juutalaista tahtoo linnoittautua 130 000 palestiinalaisen keskelle?


Hebron eli Al Khalil on 130 000 asukkaan kaupunki Länsirannalla, noin 30 kilometriä Jerusalemista etelään. Kaupungin asukkaat ovat valtaenemmistöltään islamilaisia. Juutalaisia siellä asuu noin 500, linnoitetuissa siirtokunnissa, joita suuri joukko sotilaita suojelee.

Hebron siirtyi Israelille vuonna 1967. Se valloitti sen sodassa Jordanialta, jolle se kuului vuodesta 1948. Sitä ennen Hebron oli osa ns. brittiläistä Palestiinan mandaattia.

Väestörakenteen muutos muutti kaiken

Hebronissa on kuitenkin elänyt juutalaisia ennenkin, esimerkiksi Bysantin ja Mamelukkien kaudella. 1800-luvulla syntyneen sionistisen liikkeen myötä sinne kuten muuallekin Palestiinaan suuntautui voimakas juutalaisten muuttoliike. Se lisäsi juutalaisväestöä nopeasti: kun vuonna 1880 Palestiinan juutalaisyhteisö muodosti kuusi prosenttia väestöstä, oli se 11 prosenttia vuonna 1914 ja vuonna 1947 jo 32 prosenttia.

Noin huomattava väestörakenteen muutos tuntui kaikessa. Alueen palestiinalaiset asukkaat eivät katsoneet hyvällä juutalaisten muuttoliikettä omalle synnyinseudulleen. Syntyi levottomuuksia, jotka huipentuivat vuoden 1929 verisiin mellakoihin, joissa arabit surmasivat 67 juutalaista. Veriteon seurauksena britit siirsivät juutalaiset näiden oman turvallisuuden vuoksi pois kaupungista.

Paluu pyhään kaupunkiin

Juutalaiset eivät kuitenkaan pysyneet poissa pitkään. Vahvasti uskonnolliset juutalaiset katsoivat, että heidän velvollisuutensa oli tehdä Hebronista jälleen juutalaisten kaupunki.

Niinpä alueelle on syntynyt neljä pienempää siirtokuntaa kaupunkiin ja yksi suuri sen ulkopuolelle. Itse kaupungissa asuu noin 500 ja sen ulkopuolella olevassa siirtokunnassa 5000 juutalaista.

Alueen palestiinalaiset syyttävät, että siirtokuntiin lähtevät vain kiihkouskovaiset ja äärioikeistolaiset juutalaiset ja että näiden läsnäolo alueella on provokaatio. Kansainvälisten uutistoimistojen mukaan joidenkin siirtokuntien asukkaat mm. marssivat sapattina muistomerkeille sotilasmuodostelmassa, uzi-konepistoolien kanssa.

Paikalla on moninkertainen määrä israelilaisia sotilaita turvaamassa siirtokuntien väkeä. Kivien heittelyä esiintyy jatkuvasti ja siirtokunnat ovat olleet militanttien terrori-iskujen kohteena. Lisäksi muistoa vuoden 1929 verilöylystä vaalitaan siirtokunnissa hartaudella.

Hotellista se alkoi

Nykyajan siirtokuntatoiminta alkoi varsin pienestä. Kun Israel oli valloittanut Hebronin vuonna 1967, joukko juutalaisia aktivisteja rekisteröityi paikalliseen hotelliin ja ilmoitti, että juutalaiset olivat näin uudelleen aloittaneet läsnäolonsa Hebronissa.

Ensimmäinen siirtokunnan, Kirjat Arban, ensimmäiset rakennukset valmistuivat vuonna 1972. Se sijaitsee itse Hebronin kaupungin ulkopuolella. Arbanin rakennutti Israelin hallitus ja siinä asuu nykyisin 5000 Israelin juutalaista.

Eräs tämän siirtokunnan nähtävyyksistä on Baruch Goldsteinin muistomerkki. Hän oli amerikanjuutalainen, joka toimi siirtokunnassa lääkärinä ja siinä työssä hoiti monia terrori-iskujen kohteeksi joutuneita israelilaisia. Sittemmin hän ryhtyi terroristiksi ja surmasi 1994 rynnäkkökiväärillä 29 palestiinalaista Patriarkkojen haudalla, kunnes väkijoukko surmasi hänet.

Palestiinalaiset syyttävät, että tuo siirtokunta on rakennettu laittomasti pakko-otetulle arabien maanviljelysmaalle ja että Israelin virkamiehet estävät palestiinalaisia rakentamasta omistamilleen maa-alueille siirtokunnan lähellä.

Hebronin sisäiset siirtokunnat

Jos Kirjat Arban siirtokunnasta vetää linnuntietä viivan Patriarkkojen haudalle, ja jatkaa sen jälkeen saman verran samaan suuntaan, tulee Beit Romanon siirtokuntaan. Sen loi vuonna 1897 turkkilainen juutalaisemigrantti ja se toimi aikanaan uskonnollisena kouluna.

Kun juutalaiset oli karkotettu Hebronista vuonna 1929, arabit muuttivat rakennuksen tyttökouluksi. Israelilaiset taas tekivät Beit Romanosta siirtokunnan vuonna 1980. Siirtokuntapäätöksen taustalla oli arabien terrori-isku, joka toi laajalti sympatiaa Hebronin juutalaisille asukkaille.

Loput siirtokunnat sijaitsevat Beit Romanoon nähden likipitäen ristin muodossa. Vasemmalle Beit Romanosta on Avraham Avinu, oikealla Beit Hadassah ja edessä Tel Romaida. Beit Romanon ja Beit Hadassahin välimaastossa sijaitsee Beti Schneersonin siirtokunta.

Avraham Avinu on nimetty vanhan synagogan mukaan ja sijaitsee Hebronin vanhan juutalaiskorttelin paikalla, aivan arabitorin vieressä. Siirtokunnan ja alueen arabien välillä ollut jatkuvasti kitkaa, siksi monta kymmentä israelilaissotilasta vartioi sen 25 perheen turvallisuutta yötä päivää.

Beit Hassadah'in siirtokuntatalon kellari toimii museona, joka on omistettu vuoden 1929 verilöylylle. Tel Romada rakennettiin vuonna 1984 paikalle, jossa raamatullisen Hebronin kylän ja jopa itsensä Abrahamin kodin uskotaan sijainneen.

Mutta miksi?

Miksi Hebron on niin tärkeä palestiinalaisille ja israelilaisille? Ehdottomasti tärkein syy on, kuten niin monessa Lähi-Idän kysymyksessä, uskonto.

Hebron häviää uskonnollisen merkityksensä puolesta vain itselleen Jerusalemille. Kaupungissa sijaitsee nimittäin Patriarkkojen hautaluolasto. Sinne uskotaan haudatun Vanhan Testamentin Abraham, Iisak, Jakob sekä Sara, Rebekka ja Lea. Nämä ovat pyhiä hahmoja kolmelle uskonnolle: juutalaisuudelle, kristinuskolle ja islamille.

Yksinkertaistaen voi sanoa, että muslimit pitävät Abrahamia profeettana, joka toi Jumalan ilmoituksen juutalaisille, kun kristityille sen toi heidän mielestään profeetta Jeesus ja arabeille profeetta Muhammed.

Ibrahimin Al Khalil vai Abrahamin Hebron

Muslimeille Raamatun Abraham on Ibrahim, Ismaelin isä ja koko islamilaisuuden esi-isä. Ja Hebronin nimi on heille "Al Khalil". Se tarkoittaa "ystävää" - viitaten Ibrahimiin, joka oli itsensä Jumalan ystävä.

Patriarkkojen hauta on muslimeille äärimmäisen pyhä paikka. Kun muslimit valtasivat Hebronin vuonna 1260, he kielsivät kristittyjä ja juutalaisia nousemasta ylemmäs rukoilemaan kuin hautatemppelin seitsemännelle portaalle.

Seitsemännen portaan kielto päti 700 vuotta, kunnes Israelin armeija valloitti kaupungin vuonna 1967.

Juutalaisille kaupungin nimi on "Hebron", joka sanan "heprealainen" tavoin viittaa niinikään ystävään. Jumalan ystävän, Abrahamin hauta on juutalaisille yksi koko Israelin pyhimmistä paikoista.

Juuri tuon haudan vuoksi juutalaiset ovat halunneet asua Hebronissa tuhansia vuosia. Tämän päivän siirtokuntiin muuttavat juutalaiset tahtovat samaa ja samalla näyttää, että Hebron on ja pysyy juutalaisena kaupunkina - kuten muunmuassa Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on sanonut.

LAURI KAIRA
17.1.1997
Kairo


OTSIKKOSIVULLE