Vuosisatamme kronikka ansaitsee neljä tähteä - Suomi-tiedon virheellisyydet verottavat yhden

Vuosisatamme kronikka


Maailman suurinpiin kuuluva multimediatalo Dorling Kindersley on tuonut markkinoille multimedian ”Chronicle of the 20th Century”. Laadukkaista tuotteistaan tunnettu talo lupaa tuotteensa olevan interaktiivinen opas vuosisatamme tapahtumiin ja ihmisiin.


Tämä multimedian ”Mitä, Missä Milloin” tarjoaa yli kaksi miljoonaa sanaa, 6000 uutisartikkelia, 90 ääninäytettä, 70 videonpätkää, 100 elämänkertaa ja 3000 kuvaa. Luvassa on myös animoituja karttoja ja monipuoliset sisäiset linkit sekä tehokas hakukone.

Koska vuosituhat ei kuitenkaan ole vielä päättynyt, luvataan lisäksi online-yhteys Internetiin, jossa kronikka täydentyy koko ajan. Täydentyville sivuille ei pääse ilman CD-ROM -levykettä, joten täydentyvät sivut ovat vain levykkeen haltijoiden käytettävissä ilman erityisiä toimenpiteitä.

Huoliteltu ulkoasu

Tuote on pakattu erittäin näyttävään pakkaukseen, joten huolimatta 399 mk:n hinnasta se on hankittava. Erityisen kiinnostavaksi tuotteen tekee sekin, että kannessa vilisee vuosituhantemme suurmiesten kuvia, joten kronikasta saattaa olla myös työssä hyötyä.

Siispä kronikka koneeseen ja aikamatka 1900-luvun tapahtumiin alkaa. Käyttöliittymä on huolellisesti tehty ja suorastaan kaunis, joskin käyttöohjeen puuttuminen pakottaa etenemään yrityksen ja erehdyksen menetelmällä. Aikansa sitä tutkailtuaan käyttäjäksi harjaantuu kuitenkin varsin helpolla.

Mitä tapahtui 3.11.1957?

Erään osan tuotteesta muodostaa ”mitä, missä, milloin”, jonka avulla voi tarkistaa mitä tapahtui vuosituhantemme kuluneen osan kunakin päivänä. Syntymävuoteni tärkein tapahtuma oli kronikan mukaan kosmonauttikoira Laikan avaruusmatka, josta Moskova tiedotti 3.11.1957. Presidentti Eisenhower näyttää väheksyneen tätä saavutusta. Aiheeseen liittyvästä videosta pääsen näkemään kuvakoosteen avaruuden valloituksesta.

Syntymäkuussani kuoli Jean Sibelius (20.9.1957) saavutettuaan kunnioitettavan 92 vuoden iän. Päivää tätä ennen suoritettiin Nevadan autiomaassa ensimmäinen maanalainen ydinkoe. Syntymäpäivänäni taas New York Giantsien fanit murtautuivat joukkueen päämajaan ja varastivat sen tyhjäksi muistoesineistä, koska joukkue oli muuttamassa Kaliforniaan.

Päätän tutkia erityisen tarkoin vuoden 1961, jolloin oli Berliinin kriisi. Samana vuonna Neuvostoliitto lähetti Suomelle nootin, joka johti Novosibirskin neuvotteluihin.

Kahlaan läpi koko vuoden 1961 ja havaitsen, että se oli paljon merkityksellisempi vuosi kuin omista historian opinnoistani muistankaan. Kronikka antaa varsin hyvän kuvan tuosta vuodesta, mikä selviää kun vertaan sitä muihin käytössäni oleviin tietoteoksiin. Uutiset painottuvat paljolti maailmanpolitiikkaan, kuten pitääkin.

Kronikan osat

Ensimmäisenä eteen avautuu kolmiulotteiseksi väitetty uutishuone, jossa on kolme eri seinää - ja kolme eri kuvaruutua. Niistä pääsee seikkailemaan eri kohteisiin, mutta kätevimmäksi osoittautuu kompassin avulla kuvattu hakutyökalu, jolla pääsee varsin ihmisystävälliseen käyttäjäympäristöön.

Eräs kronikan osista on kalenteri, josta pääsee poimimaan haluamansa vuosikymmenen. Tämän jälkeen valitaan kohdevuosi ja sen jälkeen esitetään kuukausittain päätapahtumia. Ohesta voi valita uutisotsikot, jolloin jokaiselle päivälle löytyy kronikoitsijan tärkeimpänä pitämä pääuutinen. Pienen harjoittelun jälkeen tämä onnistuu hyvin kätevästi. Tästä työkalusta on ainakin minulle selvää hyötyä jopa työssäni.

Haku on mahdollista myös päivämäärittäin. Voidaan hakea mitä tahansa päivää (esimerkiksi 20.1.1920) tai luetteloa siitä, mitä eri vuosina tapahtui tammikuun 20. päivänä. Kronikoitsijat, lehtimiehet ja puheenkirjoittajat löytävät tästä kelpo apuvälineen työssään.

Elämäkertaosio puutteellinen

Elämänkertaosio ei viehätä. Elämänkertoja on vain sata, eikä joukkoon ole kelpuutettu yhtään suomalaista. Maailmanpolitiikasta tunnetaan vain huippunimiä, sillä mukaan on pitänyt mahtua myös taiteilijoita. Tiede sen sijaan ei ole taiteeseen verrattuna riittävästi edustettuna.

Voin suorittaa myös pikakatsauksen vuosituhannen tärkeimpiin tapahtumiin. Niitä ovat etenkin eri sodat, mutta mukaan mahtuu myös katsaus esimerkiksi avaruuden valloitukseen tai kommunismin kukistumiseen. Ne taas jakautuvat alakatsauksiin, kuten kommunismin syntyyn, Itä-Eurooppaan, Neuvostoliittoon, sen johtajiin ja Kylmään sotaan.

Niihin liittyy aina pidemmät tarinat ja luvattua videokuvaa ja ääntä. Näistä kukin taas jakautuu toisinaan vielä alaosioihin. Niitä katselee ja kuuntelee ihan mielellään, mutta kovin jää pintapuoliseksi historian tuntemus jos niiden avulla aikoo esitelmöidä.

Suomi-tiedot virheellisiä

Hakutyökalut ovat aivan kelvollisia. Käyttäjä voi hakea sanoja, päivämääriä, animaatioita, kuvia ja ääniä. Hakusanaksi kelpaa esimerkiksi ”Finland”. Itsenäisyyspäiväksemme osoittautuu heinäkuun 14. päivä 1917. Joulukuun 6. päivänä 1917 kronikalla ei ole Suomesta mitään kerrottavaa.

Maaliskuun 20. päivänä 1920 bolshevikit hyökkäävät Suomeen 1500 mailia pitkän rajan yli. Muitakin virheitä toki löytyy: onpahan maassamme ollut sellainenkin poliittinen vaikuttaja kuin Rysto Ryti. Presidentiksemme taas valitaan helmikuun 2. päivänä 1994 sosialidemokraatti Martii Ahtisaari. 31.10.1994 Suomi liittyy Euroopan unioniin ja sen jälkeen maassamme ei ole tapahtunutkaan mitään kronikoitavaa.

Puutteistaan huolimatta kelpo tuote

Rekisteröidyn samalla online-käyttäjäksi. Vuosituhannen kronikkaa todella täydennetään, mutta uusi aineisto ei määrällään huimaa. Tuotteen valmistamisen jälkeen tärkeimpiä uutisia ovat olleet mahdollisten elämän jälkien löytyminen Marsista saapuneesta meteoriitistä, USA:n risteilyohjushyökkäys Irakiin ja Boris Jeltsinin sydänleikkauksen erinomainen onnistuminen.

Puutteistaan huolimatta Chronicle of the 20th Century on kelpo tuote, jonka parissa viihtyy pitempäänkin. Teknisesti tuote on korkeatasoinen, mutta laitteistovaatimukset on alimitoitettu. Datan latautuminen CD-romilta kestää aika ajoin tarpeettoman kauan, vaikka koneen kapasiteetti riittää.

Laitteistovaatimukset: 486DX/33 Mhz, 8 MB tai mieluummin 12 (Windows 95), 640x480 pikseliä ja 256 väriä, tuplanopeuksinen CD-asema, 30 MB kovalevytilaa, 8 bittinen äänikortti, hiiri, kaiuttimet tai kuulokkeet sekä online-käyttäjillä modeemi. Tuote ei pyöri lainkaan ilman äänikorttia.

Viidestä mahdollisesta tähdestä myönnän tuotteelle mielihyvin neljä. Viittä en anna, vaikka maailmalla on kehuttu miten paljon tahansa. Rysto Ryti ja Martii Ahtisaari karsivat yhden tähden.

TIMO KERVINEN
17.1.1997


OTSIKKOSIVULLE