Kirjoituskonekin vietiin kanikonttoriin
Kun kokoomus tuli Lappiin
Liekö ollut sattuman ivaa, että samana vuonna - 1922 - kun Lapin Kokoomus perustettiin, filmattiin ensimmäinen kaupallinen äänielokuva Der Brandstifter, Tuhopolttaja. Myöhemmin tuhopolttaja iski myös Lapissa - jopa kahdesti.Lapin Kokoomuksen edeltäjä, Kansallisen Kokoomuksen Perä-Pohjolan piiriliitto perustettiin 11.3.1922. Piiriliiton toimialueeksi otettiin Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri (1907-1937) sekä Lapinmaan yhden miehen vaalipiiri, joka käsitti ns. poronhoitoalueen pohjoiset kunnat Petsamo mukaan lukien.
Kansallinen Kokoomuspuolue oli perustettu vuoden 1918 joulukuussa. Lappiin ensimmäiset paikallisyhdistykset perustettiin heti seuraavan vuoden alussa. Ensimmäisten joukossa olivat Tornion ja Kemin Kansallisseurat, joiden perustaminen ajoittui vuoden 1919 alkuun. Rovaniemelle paikallisyhdistys perustettiin maaliskuussa 1922. Paikallisyhdistysten perustaminen loi tarpeen myös maakunnallisen kattojärjestön perustamiseen. Näin syntyi Perä-Pohjolan piiriliitto kotipaikkanaan Kemi.
Lapin lääni syntyy
Vuonna 1938 Oulun läänin vaalipiirit yhdistettiin. Samana vuonna perustettiin Lapin lääni ja Lapin läänin vaalipiiri. Niinpä 10.4.1938 Perä-Pohjolan Kokoomuksen vuosikokouksessa päätettiin yksimielisesti muuttaa sääntöjen ensimmäinen pykälä kuulumaan seuraavasti: "Piiriliiton nimenä on Lapin Kansallisliitto ja sen toiminta-alueena Lapin lääni, keskuspaikkana Rovaniemen kauppala ja toimii liitto toiminta-alueellaan työskentelevien Kansallisen Kokoomuspuolueen paikallisseurojen lähimpänä yhdyssiteenä kaikin luvallisin keinoin kansallisen kokoomusaatteen hyväksi ja niitten päämäärien saavuttamiseksi, jotka Kansallinen Kokoomuspuolue ohjelmassaan itselleen on asettanut."Rovaniemeä piiriliitto piti kotipaikkanaan vain neljä vuotta. Maaliskuussa 1942 Kemin Suomalaisella Klubilla pidetyssä kokouksessa kotipaikaksi muutettiin jälleen Kemi. Perusteluna oli se, että puolueen ainoaa läänissä toiminutta äänenkannattajaa, Pohjois-Pohjaa toimitettiin ja painettiin Kemissä. Kemiä piiriliitto piti kotipaikkanaan seuraavat 10 vuotta, kunnes vuoden 1952 alusta Rovaniemi muutettiin jälleen piirijärjestön kotipaikaksi, mitä se on ollut siitä lähtien ja on edelleen.
Tuhopolttaja iski - kahdesti
Piirijärjestön toiminnan alkutaipaleesta aina sotiin saakka ei liene säilynyt dokumentoitua aineistoa, sillä Tornion piiritoimisto arkistoineen paloi välirauhansopimuksen solmimisen jälkeen. Paloa epäiltiin tuhopoltoksi. Edesmenneen toiminnanjohtaja Arto Metson Porvarillisessa Arkistossa säilytettävän haastattelun mukaan tuhopolttoa tutki sekä rikospoliisi että silloinen valtiollinen poliisi (VALPO), koska arveltiin tapaukseen liittyvän vakoilua.Toisen kerran punainen kukko tuhosi Kemissä toiminnanjohtaja Väinö Lehvän kotona sijainneen toimiston vuoden 1950 tammikuun lopulla.
Metson mukaan toiminta oli vaikeaa. Vielä 1960-luvulla toimistossa ei ollut edes arkistoa. "Yksi vanha kirjoituskone oli", mutta senkin oli eräs piirivirkailija "kanittanut jonnekin, että ei sitäkään ole löytynyt".
Ei niillä ole rahaa
Lapissa toiminen ei aina tapahtunut samoin ehdoin, kuin mihin etelästä saapuneet virkailijat olivat tottuneet. Metso muisteli erästä apulaistaan: "Kun oli etelästä tullut ja tuntematta näitä periä niin ei kyllä onnistunut siinä tehtävässä. Minä muistan, kun ensimmäinen vuosi meni siihen, kun minä kävin maksamassa hänen velkojaan ja pyytämässä anteeksi". Muitakin vaikeuksia oli: "Ainoa lehti, joka otti ilmoituksia, oli tää Rovaniemi. Pohjolan Sanomien (kesk.) Hannula mainitsi mm., että kokoomuksella koskaan ole niin paljon rahaa, että he ottaisivat Pohjolan Sanomiin ilmoituksia kokoomukselta".Sotien jälkeen Kokoomuksella on ollut Lapissa vähintään 20 paikallisyhdistystä, joiden jäsenmäärä on vaihdellut 1300:sta aina runsaaseen 2200:een. Tällä hetkellä Lapin Kokoomuksella on noin 1300 henkilöjäsentä yhteensä noin 40 yhdistyksessä. Tervolaa lukuun ottamatta Kokoomuksella on jokaisessa Lapin kunnallisvaltuustossa vähintään yksi edustaja.
Eduskuntapaikka meni ja palasi
Rovasti Erkki Koivisto Sallasta valittiin Eduskuntaan heti sotien jälkeen rajaseudun ehdokkaana. Sittemmin Koivisto liittyi Kokoomuksen jäseneksi ja toimi Kokoomuksen ainoana lappilaisena kansanedustajana aina vuoteen 1966 saakka. Vuoden 1966 vaaleissa Eduskuntaan tuli vasemmistoenemmistö ja Koivistokin putosi parlamentista. Kokoomus saavutti Lapin paikkansa takaisin vuonna 1970, jolloin valituksi tuli sodankyläläinen Jouni Mykkänen.Hänet valittiin uudelleen myös vuoden 1972 hajoitusvaaleissa. Mykkänen valittiin Yleisradion johtajistoon vuonna 1974 ja hänen tilalleen Eduskuntaan nousi varamiehen paikalta rehtori ja pastori Lauri Impiö Ylitorniolta. Impiö puolestaan valittiin uudelleen tehtäväänsä vuosina 1975, 1979 ja 1983.
Vuoden 1987 vaaleissa kansanedustajaksi nousi rovaniemeläinen rehtori Keijo Jääskeläinen, joka aiemmin oli ollut kansanedustajan varamies. Vuoden 1991 vaaleissa 25 vuoden takainen historia toistui ja Kokoomus menetti paikkansa Lapista. Vuoden 1995 eduskuntavaaleihin Kokoomus solmi Lapissa vaaliliiton Kristillisen Liiton kanssa ja vaalilliitto ottikin yhden paikan, jota tänäänkin hallitsee kokoomuslainen varatuomari, kansliapäällikkö Osmo Kurola Rovaniemeltä.
ILPO KIURU
4.10.1996
