|
EU:n talous- ja rahaliiton EMU:n suurin periaatteellinen muutos on rahapolitiikan toimivallan siirtyminen vuoden 1999 alussa jäsenmaiden keskuspankeilta Euroopan keskuspankkijärjestelmälle eli EKPJ:lle. EKPJ:n muodostavat uusi Euroopan keskuspankki sekä kansalliset keskuspankit kuten Suomen Pankki.
Euroopan talous- ja rahaliitosta käytävään keskusteluun on tullut laadukkaita tutkimuksia. Nämä tarjoavat ”kättä pidempää” pohdittaessa EMU:n hyötyjä ja haittoja Suomelle. Erityisen tervetullutta on euron tuominen arkipäiväisemmälle tasolle. Tällaisia avauksia sisältää mm. kuluttajia ja euroa käsittelevä tutkimus sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) julkaisema Ville Kaitalan tekemä tutkimus EMU:sta yritysten näkökulmasta.
Hallituksen asettama työllisyystyöryhmä esittää noin 20 keinoa työllisyyden parantamiseksi. Monet ehdotuksista ovat ennestään tuttuja. Valtiosihteeri Rauno Saaren (SDP) työryhmä panee kuitenkin jäitä hattuun ns. lapiolinjan kannattajille.
"Onnestain on puolet sinun”, lauleskeltiin jo vuosia sitten. Tuolloin maaseudun kehittäminen oli vielä pehmoiluun sortuneiden sinisilmäidealistien huuhaata; nyt siitä on muodostumassa todellinen bisnes. Ja tätä bisnestä ei voi menestyksekkäästi käydä vain oma etu silmissä kiiltäen, vaan mukaan on päästettävä muutkin. Vain yhteistyöllä voi voittaa.
Inflaatio 0,6 prosenttia. Suomen Pankki ennustaa neljän prosentin kasvua. Saksa ei täytä EMU-kriteereitä? Kauppa tyytyväinen EU-jäsenyyteen. Ilaskivi kysyi EU-komissiolta Tuko-kaupasta.
Keskuskauppakamari, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto, alueelliset kauppakamarit ja euroneuvontakeskukset järjestävät yhteistyössä Euroopan parlamentin sekä komission Suomen edustustojen kanssa vuonna 1997 yli 20 euroseminaaria eri puolilla Suomea.
Viikon verovinkki.
Tällä sivulla seurataan valtiovarainministeriön ja kolmen taloustutkimuslaitoksen (ETLA, PTT ja Palkansaajien tutkimuslaitos) ennusteita Suomen talouden kehityksestä.
|