Europarlamentaarikot hämmästyivät Viron menestystä
EU:n ulkoasiain komissaari Hans van den Broekin vahva tuki nosti Viron EU-ehdokkaiden joukkoon. Komissiolähteet korostavat myös pohjoismaisten komissaarien merkitystä ankarassa väännössä.Euroopan unionin komission keskiviikkona julkistama 1200-sivuinen laajentumista pohjustava mietintökokonaisuus, Agenda 2000 käsittelee kattavasti myös muita unionin tulevaisuuden kannalta merkittäviä haasteita. Komission mukaan laajentuminen edellyttää mm. mittavaa institutionaalista reformia. Parlamentissa komission maaraporttien julkaisu nostatti tunteita. Kuten jo etukäteen tiedettiin komissio esittää laajentumisneuvottelujen aloittamista viiden hakijamaan kanssa. Suomen kannalta on tärkeää, että Viro on päässyt tähän joukkoon. Mikään itsestään selvyys se ei ollut, sillä mm. komission puheenjohtaja Jacques Santer kannatti vain kolmen kandidaatin Tshekin, Puolan ja Unkarin mukaan ottamista. Siinä missä Slovenian puolesta puhui maan vahva talouskasvu, Viron pelastukseksi koitui ulkoasiain komissaari Hans van den Broekin vahva tuki. Komissiolähteet korostavat myös pohjoismaisten komissaarien merkitystä kovaksi äityneessä "väännössä". Parlamentissa Viron "vastustajia"Laajentuminen kuuluu kuitenkin niiden asioiden suppeaan joukkoon, joissa Euroopan parlamentilla on ratkaiseva asema. Kokoomuksen Euroopan parlamentin ryhmästä on jo pidemmän aikaa varoiteltu parlamentaarikkojen epäilevistä asenteista.Tälläkin viikolla porvariryhmän (EPP) kokouksessa Strasbourgissa erityisesti Välimeren maiden edustajat hämmästelivät Viron pääsyä komission listalle. Pohjoismaisten parlamentaarikkojen onkin syytä terästää otteitaan entisestään, ja tehdä kaikkensa jotta Viron jäsenyyden poliittinen merkitys tulee ymmärretyksi. Samalla europarlamentaarikoille, ei vähiten Viro-valtuuskunnan suomalaiselle puheenjohtajalle, tarjoutuu mahdollisuus profiloitumiseen. STT:n sivuilta löytyikin jo keskiviikkona Paavo Väyrysen ja Jörn Donnerin kommentit aiheesta. Päätöksentekoa uudistettavaNopeana lukijana tunnettu Väyrynen kiitti komission ehdotusta, "sillä se voidaan toteuttaa ilman instituutioiden muuttamista". Itse asiassa komissio edellyttää raportissaan juuri päinvastaista.Komissio ehdottaa, että poliittinen päätös jäsenmaiden äänten uudelleen painottamisesta joka on ajateltu toteutettavaksi yhdessä komission jäsenmäärän tarkistamisen kanssa ennen ensimmäistä laajentumiskierrosta, pitäisi tehdä hyvissä ajoin ennen vuotta 2000. Uusi laajentumista valmisteleva hallitusten välinen konferenssi (HVK) olisi järjestettävä niin pian kuin mahdollista vuoden 2000 jälkeen. Tällöin tarvitaan komission mukaan pitkälle meneviä institutionaalisia uudistuksia kuten enemmistöpäätöksenteon laajentaminen. Talousrakenne kovaan remonttiinAgenda 2000 sivuilla komissio esittää näkemyksensä erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan ja alue- ja rakennepolitiikan kehittämisestä. Lisäksi komissio tuo esille kantansa siihen, miten EU:n rahoitus voidaan järjestää seuraavalla rahoituskaudella (vuosina 2000-2006), kun otetaan huomioon laajentuminen.Niin komission maaraporttien kuin em. laajentumisen taloudellisten edellytysten osalta tehtyjä ehdotuksia on syytä Suomessakin vielä huolellisesti tutkia ja arvioida. Laajentumisen talouteen saa hyvän perspektiivin ulkoasiainkomissaari Hans van den Broekin vertauksesta. Hän muistutti keskiviikkona europarlamentaarikkoja siitä, että kaikkien kymmenen hakijamaan (n.100 miljoonaa asukasta) yhteen laskettu BKT on pienempi kuin Hollannilla.
JORI ARVONEN
|
POLITIIKKA -SIVULLE