Algerian johto kosiskelee islamisteja



Algerian johto otti maan uuteen hallitukseen seitsemän maltillista islamistia ja vapautti vankilasta kaksi kielletyn fundamentalistisen Islamilaisen Pelastusrintaman johtajaa. Uudella taktiikalla yritetään vähentää muslimimilitanttien terrori-iskuja. Terrorismissa on kuollut jo yli 60.000 ihmistä.


Algerialainen tuomioistuin vapautti toissaviikolla vankilasta Islamilaisen Pelastuksen Rintaman merkittävän johtohahmon Abdelkader Hachanin. Tällä viikolla oikeus armahti toisen merkittävän johtajan, Abassi Madanin.

Islamilainen Pelastusrintama on nykyisin kielletty. Vuonna 1991 se oli täysin laillinen fundamentalistipuolue, joka oli ottamassa murskavoiton eduskuntavaaleissa. Algerian armeija kuitenkin kaappasi vallan ennen vaalien toista kierrosta, kumosi vaalituloksen, kielsi puolueen ja vangitutti sen johdon. <Å> Tämän seurauksena Algeria vajosi terrorin ja vastaterrorin kierteeseen. Viidessä vuodessa on kuollut yli 60.000 ihmistä.

Islamilainen Pelastusrintama kommentoi vapautuksia myönteisesti. Ne ovat sen mukaan positiivisia toimia jotka antavat tehokkaan panoksen kriisin ratkaisulle ja rauhaan palaamiselle.

Parlamenttivaalit kesäkuussa

Aluksi Algerian johto yritti lyödä islamilaiset armeijan asein. Koska siinä on epäonnistuttiin, nyt yritetään uuttaa taktiikkaa, jolla suhteita islamilaisiin liikkeisiin parannetaan. Aika on periaatteessa oikea, koska peruskansalaiset tahtovat vihdoinkin rauhaa ja maltilliset islamistit vain demokraattiset oikeutensa takaisin.

Kesäkuussa pidettiin kauan odotetut parlamenttivaalit, ensimmäiset kumottujen jälkeen. Vaaleja edelsi kansanäänestys, jonka pohjalla perustuslakiin lisättiin kohta, joka kieltää uskontoon perustuvat puolueet. Sillä perusteella edellisvaalien voittaja FIS ei saanut edelleenkään osallistua. Vaaleihin osallistui kuitenkin maltillinen islamilaispuolue MSP.

Ehdolla oli vajaa 8000 henkeä yhteensä 39 puolueesta. Vaaleja oli seuraamassa 200 ulkomaista tarkkailijaa.

Vaaleissa äänesti 65,5 prosenttia äänioikeutetuista. Kaikkein matalin äänestysprosentti oli pääkaupungissa Algerissa, jossa vain noin 44 prosenttia kävi vaaliuurnilla. Pääkaupungin asukkaita ovat väkivaltaisuuksien lisäksi koetelleet myös maassa toteutetut talousuudistukset.

Kielletty Islamilainen Pelastusrintama kehotti kannattajiaan boikotoimaan vaaleja.

Maltilliset islamilaiset hallitukseen

Vaalien tuloksena 380-jäsenisen parlamentin muodostaa nyt 10 puoluetta ja 11 itsenäistä ryhmittymää. Parlamentissa on 12 naiskansanedustajaa.

Vaalit voitti odotetusti presidentti Liamine Zeroualin puolue, Kansallinen Demokraattinen Liitto (NDR). Se sai 155 paikkaa ja on siten ylivoimaisesti suurin puolue. Toiseksi tuli maltillinen muslimipuolue MSP, joka sai vaaleissa 69 paikkaa. Kolmanneksi tuli maan entinen valtapuolue, Kansallinen Vapautusrintama FLN 64 paikalla.

Toiseksi tullut maltillinen islamilainen puolue arvosteli vaaleja vilpillisyydestä. Se ilmoitti heti vaalien jälkeen aikovansa valittaa vaalituloksesta perustuslakineuvostoon. "Kahden parhaiten menestyneen puolueen tulosten ero ei voi vastata todellisuutta", muslimipuolueen johtaja Mahfoud Nahnah sanoi.

Moitteista huolimatta kolme suurinta puoluetta muodostivat yhdessä hallituksen. Presidentin puolue NRD otti pääministerinsalkun ja muut tärkeimmät ministerinpaikat. Maltilliset islamilaiset saivat seitsemän ministeriä ja loput hallituspaikat menivät entiselle valtapuolueelle FLN:lle. Pääministeriksi nimitettiin NRD:n Ahmed Ouyahia FLN:n rajustavastustuksesta huolimatta.

Hullua murhaamista

Eri puolueita kannattaneilla äänestäjillä oli vaalipäivänä ainakin yksi yhteinen toive: rauhan palauttaminen maahan. "Äänestin rauhan puolesta" oli algerialaisten yleisin vastaus äänestystä koskeviin kysymyksiin.

Algeria suistui väkivallan kierteeseen viisi vuotta sitten, kun armeija mitätöi vaalituloksen, koska kansan äänesti sen mielestä väärin. Kun Islamilainen Pelastusrintama lakkautettiin, vihaisimmat islamistit katosivat vuorille sisseiksi ja julistivat "pyhän sodan" maan muuttamiseksi Iranin kaltaiseksi islamilaiseksi valtioksi.

Viimeisen viiden vuoden aikana on noin 60 000 ihmistä on saanut surmansa, joista kesäkuun vaalien jälkeen noin 350.

Militanttien "pyhä sota" on mieletöntä murhaamista. Hallitus on vastannut siihen vastaterrorilla - aina ei tiedä, ovatko murhan takana ääri-islamilaiset, hallituksen turvallisuusjoukot vaiko näit tukevat puolisotilaalliset kylien itsepuolustusjoukot.

Joskus terroristit käyttävät poliisin univormuja, ja hallitusta tukevat murhapartiot siviilivaatteita. Amnesty International on tuominnut sodan kaikki osapuolet.

Pessimismiin monia syitä

Uusi parlamentti aloitti istuntokautensa kesäkuun puolivälissä keskellä pitkään jatkunutta väkivalta-aaltoa.

Ensimmäisessä istunnossa puhuneet kansanedustajat korostivat rauhan merkitystä. He toivoivat, että viisi vuotta kestäneet väkivaltaisuudet vihdoin loppuisivat. Erityisesti presidentti Zeroual ja hänen hallituksensa vakuuttivat parlamenttivaalien luovan pohjaa väkivallan kierteen lopettamiselle Algeriassa.

Tarkkailijat pelkäävät kuitenkin, ettei Algerian väkivaltaisuuksia niin vain lopeta. Pessimismiin on useita syitä.

Ensinnäkin uudelta parlamentilta puuttuu todellinen valta. Sitä pitää hallussaan presidentti Liamine Zeroual, joka hallitsee armeijan tuella. Niin maltilliset kuin militantit islamilaiset tietävät tämän. Eduskunta- ja hallituspaikat eivät siten merkitse ihan samaa kuin oikeissa demokratioissa.

Toiseksi edellisten vaalien voittaja, Islamilainen Pelastusrintama, on yhä kielletty. Osa sen kannattajista suhtautuu lailliseen islamilaispuolueeseen vähän samalla tavalla kuin entisen Itä-Saksan porvarilliset yrittäjät maan sosialistihallituksen luomiin "yrittäjäpuolueisiin".

Kolmanneksi Islamilaisen Pelastusrintaman johtajillakaan ei liene keinoja lopettaa terrori-iskuja. Merkittävin militanttiryhmä GIA ei ole lainkaan kytköksissä Islamilaiseen Pelastusrintamaan - vaan on enemmänkin sen kilpailija.

Nämä muslimimilitantit ovat eristäytyneet omaan Pyhän Sodan maailmaansa. Monet arvioivat, että kukaan tavallinen kuolevainen ei saa heitä laskemaan aseensa ennen kuin jompi kumpi tavoitteista - islamilainen valtio tai marttyyrikuolema - on saavutettu.

LAURI KAIRA
Kairo
18.7.1997


ULKOMAAT -SIVULLE