Sisäministeri Jan-Erik Enestam:

Osallistuminen rikollisjärjestöjen toimintaan kriminalisoidaan

Moottoripyöräjengien kriminalisoinnin mahdollistavaa lakipykälää on valmisteltu oikeusministeriön ja sisäministeriön yhteistyönä. Uudistus liittyy osana pakkokeinolain uudistukseen ja varsinainen pykälän kirjoittaminen perusteluineen kuuluu oikeusministeriölle.

Lakiuudistuksen myötä kriminalisoitaisiin osallistuminen rikollisjärjestön toimintaan, kertoo sisäministeri Jan-Erik Enestam.

Valmisteilla olevassa pykälässä ei siis puhuta jäsenyydestä vaan osallistumisesta toimintaan. Enestamin mukaan pykälä onkin muotoiltava niin, että sitä ei missään vaiheessa voi käyttää väärin.

Uudistuksessa rikollisjärjestön määrittely jää viranomaisten harkintaan, vahvistaa Enestam. Myös osallistumisen määrittely jäämyöhempään harkintaan.

- Itse pidän tämäntyyppisiä toimenpiteitä hyvin hankalina, koska toisessa vaakakupissa on perinteiset oikeudet, kuten yhdistymisoikeus, hän myöntää.

Hän toteaakin, että myös kokemus osoittaa ettei ongelmaa voi hoitaa pelkillä kielloilla.
- Ongelma on hyvin paljon syvällisempi, olkoonkin, että se on osa kansainvälistä muotivirtausta.

Ymmärrystä kieltojen arvostelijoille

- Tässä pitää tarkkaan harkita mihin toimenpiteisiin käytännössä ryhdytään. Se, että pakkokeinolailla annetaan mahdollisuus kriminalisoida jengeihin osallistuminen, ei automaattisesti johda siihen, että se heti kriminalisoidaan.

Enestamin mukaan tällä hetkellä tilanne Suomessa on moottoripyöräjengien osalta hyvällä mallilla. Pääosin tilanne johtuu toki siitä, että toinen jengeistä on heikoilla - sen johtajia on sekä ammuttu että vangittu.

Rauhallisemman tilanteen vuoksi Suomi voi myös suhtautua jengeihin muita pohjoismaita maltillisemmin.

- Ainakaan tällä hetkellä meillä ei ole tarvetta yhtä järeisiin aseisiin kuin tanskalaisilla. Kuitenkin olemme halunneet olla yhteistyössä mukana.

- Tottakai jo olemassa olevia keinoja pitää hyödyntää. Tilanne on paremmassa mallissa myös siksi, että Suomen poliisi on hyödyntänyt niitä kokemuksia, joita Tanskan poliisilla on ollut.

Enestam muistelee kuinka aikanaan poliisin voimakasta iskua silloisen MC Finlandin päämajaan arvosteltiin. Se perustui ulkomaiseen kokemukseen, jonka mukaan jengeille ei pehmoilu auta.

Ei automaattista kieltoa

Se päättääkö jonkun jengin rikollisjengiksi tuomioistuin, on vielä avoinna.
- Ei ainakaan niin, että poliisi voisi suoraan soveltaa lakia, Enestam toteaa. Hän vertaa tilannetta tekniseen kuunteluun, jota voidaan soveltaa tuomioistuimen päätöksellä.

- Voidaan sanoa, että jos tähän mennään, niin onhan se rajoittavaa ilman muuta. Mutta kun toiminta ei ole hyväksyttävää, niin pitää valita ketä suojellaan, rikollisia vai kunnon kansalaisia. Siinä mielessä vastaus on selkeä.

Enestamia askarruttaakin se johtaako kielto siihen, että jengit painuvat maan alle ja aiheutetaanko sillä uusia ongelmia, jotka vaativat uudet keinot. Parasta sisäministerin mielestä olisikin, että kieltopykälää ei koskaan tarvitsisi soveltaa.

Pyrkimys rikollisjoukkioiden kieltämiseen on selkeän eurooppalainen suuntaus. Tanskassa jengit on jo ajettu pois taajama-alueelta maaseudun rauhaan.

Kansainvälisen rikollisuuden kieltäminen ja sen keinot ovat Enestamin mukaan EU:n sisällä yhdenmukaistumassa.
- Selvää on että vain yhteistoiminnalla on mahdollisuus jollain tavalla puuttua kansainväliseen rikollisuuteen, se myös edellyttää, että lainsäädäntö ei voi olla kovinkaan kaukana toisistaan.

Tätä laajempi rikoslakien harmonisointi ei kuitenkaan Enestamin mukaan toteudu EU:n alueella vielä pitkään aikaan. Siitä pitää huolen jo maiden toisistaan eroavat oikeusperinteet.

Ei jalansijaa järjestäytyneelle rikollisuudelle

- Rikollisuudessa liikkuu rahaa ja työttömyystilanne on vaikea kaikissa Euroopan maissa. Syntyy eräänlainen alakulttuuri, josta on helppo poimia apureita.

- On laiha lohtu, että Suomi on kaukana rikollisuuden valtakeskuksista ja markkinoiltaan pienenä maana tulee olemaan vielä kauan suomalaisten rikollisten käsissä.

Enestam ei näe Suomea myöskään pysyväksi alustaksi suuremmalle itärikollisuudelle.
- Siitä on selkeitä osoituksia, että Suomea käytetään huumerikollisuuden transito-maana, hän myöntää. Hän ei kuitenkaan usko, että tänne pesiytyisi toimintaa varten itäryhmiä.

- Suomen kansa on kuitenkin perimmiltään hyvin terve ja pystyy erottamaan mikä on oikein ja mikä väärin. Siinä mielessä kasvupohjaa ei ole olemassa. Se pitäisi tehdä ensin.

Oireita kasvupohjasta kuitenkin on. Enestam on huolissaan työttömyyden jatkumisesta ja jopa sen periytymisestä. Hän mainitseekin kuinka eräässä kaupunginosassa työttömyysaste oli 70 prosenttia ja osallistuminen kunnallisvaaleihin 30 prosenttia.
- Yksinkertaisia ja mukavia ratkaisuja ei ole olemassa. Enestam korostaakin perheen merkitystä.
- Olemme taas kerran havainneet, että ei ole sellaista yhteiskuntaa joka olisi niin vahva, että pystyy korvaamaan perheitä.

Ei operatiivista valtaa Europolille

- Lähtökohtaisesti tilanne on sellainen, että kaikki EU:n jäsenmaat ovat kaikkien tärkeimpien kansainvälisten sopimusten allekirjoittajia, joissa yksilönsuoja ja tietosuoja on hyvin vahva.

Normeissa on hyvin tarkkaan säädelty kuinka kauan tietoja voidaan säilyttää. Asiallisesti ottaen Enestam ei näe suuria vaikeuksia. Ongelmat nousevat lähinnä periaatteista.

Hän kuitenkin muistuttaa jälleen ketä suojellaan. Kun liikkuminen rajojen yli sallitaan vapaasti, niin vapautta käytetään myös väärin. Jotta kunnon kansalaiset eivät tästä kärsisi on rikollinen aines seulottava pois.

Enestam sanoo, että Europolille ei tulisi antaa operatiivista valtaa lainkaan. Se on myös Saksaa lukuun ottamatta yleinen käsitys EU:n sisällä.
- Saksalaiset lähtivät alunperin siitä, että Europolista tulisi eurooppalainen FBI.

Pääasiassa Europol olisi yhteydenpitokanava ja tiedonkerääjä sekä sen välittäjä. Erikoistuneen Europolin joukon käyttäminen joskus tulevaisuudessa ei Enestamin mukaan kuitenkaan olisi mahdotonta.

- Tietyissä tapauksissa olisi mahdollista, että Europolilla olisi operatiivinen yksikkö, joka toimisi aina jäsenmaan lainsäädännön ja poliisijohdon alaisuuksissa.

Poliisivirat pysyvät avoimina

- Tilanne on nyt sikäli selkiintynyt, että valtiovarainministeriön kanssa päästiin sopuun siitä, että kolmanteen lisätalousarvioon otetaan lisää rahaa. Edellyttäen, että hallitus ja eduskunta hyväksyvät tämän, niin meidän ei tarvitse lomauttaa.

- Hinta on ollut se, että valtiovarainministeriö on edellyttänyt, että avoimet virat pidetään myös avoinna. 360 virkaa on ja pysyy täyttämättä.

Seuraava kamppailu on budjettiriihen yhteydessä ensivuoden määrärahoista.
- Tasokorotuksen tarve on 100 miljoonaa markkaa. Nyt saadaan noin puolet siitä.

Resurssien vähyys on Enestamin mukaan johtanut siihen, että poliisi näkyy vähemmän katukuvassa ja ennaltaehkäisevä vaikutus jää pienemmäksi.

- Toinen selvä vaikutus on, että massarikokset, eli lievät omaisuusrikokset jäävät entistä enemmän selvittämättä. Poliisin on keskityttävä vakavien rikosten selvittämiseen ja torjuntaan. Kansalaisten kannalta polkupyörävarkauden ilmoittaminen saattaa olla ainutkertainen kokemus poliisin kanssa. Kun tapaus vain kirjataan vakuutusyhtiötä varten tiedoksi vialla mahdollisuuksia selvittelyyn, voi kansalainen kysyä tätäkö varten maksan veroa.

- Jo tällä hetkellä näitten massarikosten selvittämisprosentti on alle kymmenen.

Enestam muistuttaa kuitenkin, että jo polkupyörävarkaudella saattaa olla yhteys huumerikollisuuteen. Varas rahoittaa annoksensa maastopyörällä ja näin liiallinen säästäminen poliisien rahoissa saattaa välillisesti käydä hyvinkin kalliiksi.

PETE PAKARINEN
18.7.1997