Korkeakouluopintoja vain varakkaille?



Korkeakouluopiskelijoiden kotitausta vaihtelee voimakkaasti opinahjosta riippuen, kertoo Veli-Matti Kärkkäisen Nuorisoasiain neuvottelukunnalle valmistama selvitys. Se paljastaa myös, että korkeakouluopinnoista on tulossa yhä varakkaampien etuoikeus.


Pääkaupunkiseudun korkeakoulut ovat rekrytoineet valtaosan opiskelijoistaan yhteiskunnan parempiosaisten perheiden joukosta. Vastaavasti itäsuomalaisten korkeakoulujen rekrytointipohja on ollut hyvin kansanomainen. Siellä opiskelevien vanhemmista pienin osuus on itse suorittanut korkeakoulututkinnon.

Korkeakouluopiskelijoiden vanhemmat ovat hyvin koulutettuja. Enimmällä osalla ainakin toinen vanhemmista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Hieman yli neljäsosalla opiskelijoista kummallakaan vanhemmalla ei ole oppivelvollisuuskoulun jälkeistä tutkintoa. Lopuilla on keskiasteen tutkinto.

Koulutetuimmat vanhemmat löytyvät Teknillisen korkeakoulun opiskelijoilta ja vähiten koulutetut Joensuun yliopiston opiskelijoilta. Siinä missä Otaniemessä 53 prosentilla opiskelijoista vähintään toinen vanhemmista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon on Joensuussa osuus vain 26 prosenttia.

Myös helsinkiläisissä kauppakorkeakouluissa yli puolella opiskelijoista on vähintään jompi kumpi vanhemmista saanut korkea-asteen koulutuksen.

Teekkarit varakkaimmista perheistä

Ei ole suuri ihme, että myös vanhempien tulot kulkevat käsi kädessä heidän koulutuksensa kanssa. Korkeatuloisimmat vanhemmat on Svenska Handelshögskolanin opiskelijoilla. Yli 300 000 markan vuosiansioihin yltää 57% vanhemmista. Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu ovat seuraavina. Teknillisen korkeakoulun vanhemmista 52% ja 50% Helsingin kauppakorkeakoulun vanhemmista ylittää 300 000 markan vuositulot.

Pienituloisimmat vanhemmat mediaanilla mitattuna on Tampereen yliopiston opiskelijoilla. 58%:lla vanhempien yhteenlasketut tulot jäävät alle 250 000 markan. Seuraavana olevalla Kuopion yliopistolla 250 000 markan tulot alittuivat 56%:lla opiskelijoiden vanhemmista.

Kuuden korkeakoulun osalta tyypillisin vanhempien tuloluokka oli yli 400 000 markkaa ansainneet. Nämä korkeakoulut olivat Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Svenska Handelshögskolan, Teknillinen korkeakoulu ja Turun kauppakorkeakoulu.

Korkeakoulusta hyvätuloisten etuoikeus?

On mielenkiintoista huomata myös vanhempien koulutuksen ja tulojen yhteys opiskelijan ikään. Mitä nuorempi opiskelija, sitä parempituloiset ja paremmin koulutetut vanhemmat hänellä on, näyttää olevan sääntönä.

Kun yli kolmekymmenvuotiaiden opiskelijoiden vanhempien mediaanitulo on 100 000 - 149 999 markkaa, on alle 26-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempien mediaanitulo 250 000-299 999 markkaa. Vastaavasti yli 70%:lla yli kolmekymmenvuotiaiden vanhemmista tulot jäävät alle 200 000 markan.

Joidenkin vuosien kuluttua korkeakouluissa ei huonosti koulutettujen ja matalatuloisten vanhempien lapsia juuri nähdä, mikäli kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, ennustaa Kärkkäinen.

Osa tämänkaltaisesta kehityksestä selittyy toki myös sillä, että koko väestössä nuorempien ikäluokkien vanhemmilla on korkeampi koulutus ja tulot kuin vanhempien ikäluokkien vanhemmilla.

PP
18.7.1997


POLITIIKKA -SIVULLE