Suomalaiset maltillisia metsiensuojelussa
Suomalaiset suhtautuvat metsien suojeluun maltillisesti. Vain neljänneksen mielestä Suomessa on suojeltua metsiä riittämättömästi. Suomen Metsäyhdistyksen Taloustutkimuksella teettämä kysely ei kuitenkaan suoraan kerro suojelun vastustuksesta.Hakkuita ja suojelua ei enää mielletä toistensa vastakohdiksi. Suuri osa kansalaisista uskoo metsistä löytävän teollisuudelle runsaasti puuta raaka-ainetta eikä metsien suojelun uskota automaattisesti vievän teollisuuden työpaikkoja. Valtaosa väestöstä, 62 prosenttia, on myös sitä mieltä, että metsien suojelua voidaan Suomessa lisätä ilman että työpaikat metsäteollisuudessa vähenevät. Sopivaa metsiensuojeluaNuorten joukossa asenteet nykyiseen suojelutasoon ovat kriittisimpiä. 36 prosenttia 15-24 -vuotiaista on sitä mieltä, että suojelu on riittämätöntä.Yli puolet Keskustan kannattajista ovat odotetusti sitä mieltä, että metsien suojelun taso on ehdottomasti riittävä, kun taas kokoomuksen ja SDP:n kannattajien mielipiteet eivät paljoa poikkea väestön keskiarvosta 42 prosenttia suomalaisista on melko paljon samaa mieltä siitä, että Suomessa on suojeltu metsiä riittävästi, ehdottomasti samaa mieltä on 31 prosenttia. Ehdottomasti eri mieltä oli viisi prosenttia ja melko paljon eri mieltä 20 prosenttia vastaajista. Kriittiset äänenpainot kasvavat Etelä-Suomessa, jossa silti kaksi kolmesta asukkaasta on tyytyväinen asuinseutunsa metsien suojelun tasoon. Suojeluun tyytymättömien osuus on Ruuhka-Suomessa selkeästi korkeampi kuin muilla alueilla. Natura 2000 -suojeluohjelma oli "torakka ja tupajumi" -keskustelun vuoksi erityisen tuttu kokoomuslaisille vastaajille. Reilut kaksi kolmesta kaikista vastaajista tunnisti termin. 39 prosenttia vastaajista arvioi Naturan rajoittavan metsien hyötykäyttöä liikaa ja 43 prosenttia piti rajoituksia sopivina. Metsäammattilaisiin luotetaanMetsäammattilaiset ja metsien tutkijat nauttivat myös kansalaisten luottamusta, ylivoimainen enemmistö pitää näitä kahta ryhmää selvästi luotettavimpina metsätaloutta ja -teollisuutta koskevan tiedon jakajana. Erityiset nuoret pitävät em. ryhmiä erittäin luotettavina.Valtaosa kokee myös metsänomistajat ja heidän keskusjärjestönsä MTK:n sekä metsäteollisuuden luotettaviksi tiedonlähteiksi. Viestimien arvostus on hieman rapissut edellisestä tutkimuksesta, joskin ylivoimainen enemmistö piti radiota, televisiota ja lehdistöä edelleen luotettavina tiedonjakajina. Poliitikot pitävät luotettavuutta mitattaessa perää. Heihin uskottavuutensa metsäasioiden viestijöinä on laskenut viime vuodesta ja on parinkymmenen prosentin luokkaa. 90-luvun puolivälistä lähtien havaittavissa oleva ympäristöjärjestöjen uskottavuuden alamäki jatkuu. Tämänvuotisessa tutkimuksessa ensimmäistä kertaa niukka enemmistö piti ympäristöjärjestöjä epäluotettavina. Ympäristöjärjestöt näyttävät myös olevan jakautumassa uskottavuutensa mukaan kahteen leiriin: Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen WWF saavat suomalaisilta hyvän arvion, mutta Greenpeacen viestiin ei uskota. Taloustutkimus Oy tutki suomalaisten metsäasenteita kesäkuun alussa Suomen Metsäyhdistyksen toimeksiannosta. Tutkimuksessa haastateltiin henkilökohtaisesti 942 kansalaista, joiden iät vaihtelevat 17 - 74 ikävuoden välillä. Tutkimus on toteutettu kolme kertaa aikaisemmin vuosina 1996, 1994 ja 1993.
PETE PAKARINEN
|
POLITIIKKA -SIVULLE