PÄÄKIRJOITUS

Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi

18.4.1997

Tiukka linja

Huumerikollisuus on Suomessa räjähdysmäisessä kasvussa. Tilanne näyttää pahemmalta kuin koskaan tähän mennessä. Ajat, jolloin huumekauppa Suomessa oli pillerin pyöritystä, ovat auttamattomasti ohitse.

Huumeiden käyttäjien määrä on lisääntynyt 90-luvulla huimasti 80-lukuun verrattuna. Vielä 1980-luvulla huumerikoksista epäiltyjen määrä oli vuosittain tuhannen paikkeilla, vuonna 1995 luku oli jo 4000 ja vuoden 1996 ensimmäisellä puoliskolla epäiltyjä oli jo 3000. Sama trendi näkyy myös huumetakavarikoissa, joissa Suomi on aivan eri tasoilla kuin 80-luvulla.

Varsinainen huumerikollisuus ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä siihen liittyy myös muuta rikollisuutta, joka sekin on voimakkaassa kasvussa. Huumeongelma aiheuttaa valtavasti muuta rikollisuutta, koska esimerkiksi rahaa aineisiin on saatava. Tämä moninkertaistaa huumeisiin liittyvän rikollisuuden määrän.

Suomen huumekauppa on ollut perinteisesti kotimaisten tekijöiden käsissä. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut, ja muutos on selvästi havaittavissa. Etniset ryhmät ovat Suomessa toiminnassa kansainväliseen tyyliin, mikä muissa Pohjoismaissa on ollut arkipäivää jo pitkään.

Nykyisin puhumme vähintään satojen miljoonien markkojen bisneksestä, joskin tarkkojen lukujen esittäminen on vaikeaa. Sitä voi yrittää laskea takavarikkokertoimilla ja katukauppahinnoilla, ja silloin päästään melkoisiin numeroihin Suomenkin oloissa.

Yhteiskunnalle huumekaupan kokonaistaloudellinen merkitys on huomattava. Lasku on miljardiluokassa, kun ajattelemme kaikkia yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

Oikeusministeri Kari Häkämies on kannattanut tiukkaa taistelua huumerikollisuutta vastaan.

Onkin niin, että Suomen ei tule ottaa mallia maista, joissa taistelu on jo osin hävitty ja siirrytty minimoimaan käytön aiheuttamia ongelmia. Esimerkiksi nk. mietojen huumeiden käyttöä ei tule Suomessa sallia.

ILKKA AHTOKIVI