Jouluajan politiikkaaNaulapää: Itärikollisuutta tuli pelättyä vähemmän SuomeenSisäministeriön poliisijohtaja Reijo Naulapään mukaan poliisijohto näki Suomen rikollisuuden liian synkkänä 1990-luvun alussa. Naulapää toteaa Etelä-Suomen Sanomissa maanantaina, että mafiatyyppistä rikollisuutta ei tullutkaan Suomeen niin paljon kuin odotettiin.Sosialismin murtuminen aiheutti pelon itärajan yli vyöryvästä rikollisuudesta. Vuodenvaihteessa poliisiylijohtajana aloittava Naulapää sanoo, että varoittelut rikollisuudesta näkyvät esimerkiksi siinä, että ihmiset pelkäävät liikkua pimeällä. Naulapään mukaan suuri uhka on laajalle levinnyt ilkivalta, murrot ja varastelu. Poliisin voimavarojen puute vaikeuttaa myös ehkäisevän työn tekemistä. Naulapään mielestä yhteiskuntamoraalille on kohtalokasta, jos rivirikollisuuteen totutaan ja alistutaan.
Jaakonsaari uskoo järjestelmäuudistuksiinTyöministeri Liisa Jaakonsaari (SDP) myöntää isojen järjestelmäuudistusten edenneen takkuisesti. Työministeri jaksaa hankalasta alusta huolimatta kuitenkin uskoa ministeriönsä ajamiin uudistuksiin. Jaakonsaari kommentoi uudistusten etenemistä sunnuntain Turun ja Savon Sanomissa.Pitkäaikaistyöttömille tarjottavaa koulutustukea on elokuusta alkaen käyttänyt vain vajaat tuhat työtöntä. Tukeen varattiin täksi vuodeksi 300 miljoonaa markkaa, mutta laimean kysynnän takia käyttämättä jääneet 290 miljoonaa on päätetty siirtää ensi vuoteen. Jaakonsaaren mukaan yhtenä syynä tahmeaan alkuun voi olla pitkäaikaistyöttömien itsetunnon puute. Työttömät eivät usko saavansa työtä koulutuksen jälkeenkään. Lisäksi koulutukseen pääsyn tiukat ehdot ja tarpeeton byrokratia ovat vaikeuttaneet uudistuksen alkutaivalta. Jaakonsaari uskoo koulutustuen suosion lisääntyvän tulevana vuonna, kun koulutukseen pääsy helpottuu. Jaakonsaaren mukaan kahdeksi vuodeksi tehty tupo tukee työttömyyden vähentämispyrkimyksiä. Jaakonsaari uskoo edelleen, että työttömyys voidaan puolittaa ja tässä tehtävässä koulutus näyttelee tärkeää roolia. Opetus- ja työministeriöiden onkin Jaakonsaaren mukaan määrä yhdistää voimansa ja tarjota tulevaisuudessa niin sanottua muuntokoulutusta. Tällaisessa koulutuksessa esimerkiksi rakennusinsinööristä leivotaan sähköalan asiantuntija ja merkonomista datanomi.
Ruotsin SDP edelleen johdossaRuotsin hallitseva sosiaalidemokraattinen puolue on edelleen maan suurin puolue ja on lisännyt etumatkaansa oppositiossa olevaan maltilliseen kokoomukseen, kun eduskuntavaaleihin on enää yhdeksän kuukautta.Svenska Dagbladet -lehden sunnuntaina julkaiseman SIFO-mielipidemittauksen mukaan 37,4 prosenttia ruotsalaisista kannattaa sosiaalidemokraatteja. Tämä on 2,1 prosenttia enemmän kuin marraskuussa julkaistussa SIFO:n edellisessä mittauksesta, Sosiaalidemokraatit ovat SIFO-mielipidemittauslaitoksen mukaan hyötyneet hyvästä taloudellisesta tilanteesta. He ovat vuodessa lisänneet kannatustaan lähes 8 prosenttia. Maltillista kokoomusta kannattaa 30,4 prosenttia, 0,7 prosenttia vähemmän kuin marraskuussa. Vuoden 1994 vaaleissa kokoomus sai 22,4 prosenttia äänistä. Sosiaalidemokraattista hallitusta monissa kysymyksissä tukevaa keskustapuoluetta kannattaa 6,1 prosenttia (lisäystä 0,4), vasemmistopuoluetta 9,4 prosenttia (lisäystä 0,8) kansanpuoluetta 6,7 prosenttia (sama kuin marraskuussa), vihreitä 5 prosenttia (vähennystä 1,4) ja kristillisdemokraatteja 4,3 prosenttia (vähennystä 0,6 prosenttia).
Ruotsalaisten selvä enemmistö edelleen EU:ta vastaanRuotsalaisten selvä enemmistö vastustaa edelleen maansa EU-jäsenyyttä. Noin 61 prosenttia ruotsalaisista äänestäisi nyt EU-jäsenyyttä vastaan ja vain 31 prosenttia puolesta, ilmenee Dagens Nyheter -lehden lauantaina 27.12. julkaisemasta Temo-laitoksen mittauksesta. Loput eivät osanneet sanoa kantaansa.Useimmat vastustajat ilmoittivat syyksi yleisen pettymyksen EU:hun tarkemmin täsmentämättä. Muita vastustuksen syitä olivat EU-jäsenyyden kustannukset, Brysselin liiallinen valta ja elintarvikehinnat. Vuoden 1994 marraskuun kansanäänestyksessä kannatti 52,2 prosenttia ruotsalaisista EU:hun liittymistä. Ruotsi liittyi EU:hun vuoden 1995 alusta. Lokakuussa 1995 järjestetyssä mielipidemittauksessa EU-jäsenyyttä vastusti jo 62 prosenttia.
Esitys poliittisista valtiosihteereistä vastatuulessaEsitys poliittisista valtiosihteereistä sai aatonaattona lisää epäilijöitä. Valtioneuvoston kanslia viittasi lausunnossaan mm. toimivaltaongelmiin ja katsoi esityksen edellyttävän monia jatkoselvityksiä.Valtioneuvoston työn kehittämistä selvittänyt työryhmä esitti marraskuussa, että ministereiden avuksi nimitettäisiin poliittiset valtiosihteerit. Työryhmän ajatuksena oli, että poliittinen valtiosihteeri voisi toimia ministerin poliittisena neuvonantajana ja sijaisena hallituksen neuvotteluissa ja ministerivaliokunnissa. Valtioneuvoston kanslia varoitti ehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että sijaisuuksista saattaa tulla pysyviä ja poliittiset valtiosihteerit istuvat niissä jatkuvasti, mikä taas vaikuttaisi näiden elinten merkitykseen. Kanslian lausunnossa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että poliittinen valtiosihteeri ei voisi toimia ministerin sijaisena kaikissa EU:n toimielimissä kuten neuvostossa. Työryhmän ehdotusta poliittisista valtiosihteereistä ovat vierastaneet myös mm. presidentti Martti Ahtisaari ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok).
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE