BACK




Pääkirjoitus

Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi


19.12.1997

Valhe, emävalhe, tilasto

Työministeriön mukaan Suomessa oli marraskuun lopussa 377 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 50 600 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tosin virallisen työttömyysasteen laskee Tilastokeskus, jonka työvoimatutkimuksen mukaan lokakuussa oli ”vain” 324 000 työtöntä.

Työnhakijoiden määrän vähentyminen selittyy paitsi aidolla työllisyyden paranemisella, myös sillä, että koulutuksessa ja tukityöllistämistoimien piirissä olevien ihmisten määrä oli marraskuussa 133 500.

Lisäksi työllisyysperusteisilla investoinneilla, työllisyyspoliittisella rakennetuella ja eräillä Euroopan sosiaalirahaston hankkeilla työllistettynä oli noin 5 000 ihmistä. Näiden toimien kautta oli työllistettynä noin 5,5 prosenttia työvoimasta.

Työhallinnon palkkaperusteisilla toimilla sijoitettuna oli marraskuun lopussa 62 700 henkilöä. Myös työvoimakoulutukseen osallistuneiden määrä kasvoi. Koulutuksessa oli marraskuun lopussa 55 100 oppilasta.

Kaunistuneista luvuista huolimatta työttömien määrä on edelleen karmea. Eivätkä edellä mainitut ole mitään oikeita ja pysyviä työpaikkoja, joista kertyisi ihmisille kunnollista palkkaa ja valtiolle verotuloja.

Vaalikauden lopun lähestyessä onkin alkanut esiintyä hermostumista korkeisiin työttömyyslukuihin.

Varsinkin, kun työttömyyden puolittuminen ei näytä toteutuvan tälläkään vauhdilla vaalikauden loppuun - huhtikuuhun 1999 - mennessä, kuten hallitus ja varsinkin sosialidemokraatit vaalikampanjassaan lupasi. Työttömänä pitäisi Tilastokeskuksen lukujen mukaan olla tuolloin ”enää” 223 500 henkeä.

Kuluneella viikolla sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (SDP) halusi uudistaa työttömyystilastoja siten, että ”ne kertoisivat selvemmin aktiivisesti työtä hakevien määrän”. Näin työttömyysluvut putoaisivat hänen mukaansa jopa alle 300 000:een.

Nykyisin tilastoissa näkyvät Mönkäreen mukaan esimerkiksi työttömyyseläkeputkessa olevat, ”jotka järkyttyisivät, jos heille tarjottaisiin työtä”. Heitä on Mönkäreen arvion mukaan noin 30 000.

Kortistoissa näkyvät nykyään myös vajaakuntoiset, jotka odottavat joko kuntoutusta tai työkyvyttömyyseläkettä sekä opiskelijat, jotka odottavat korkeakoulupaikkaa opiskellen työmarkkinatuella esimerkiksi avoimessa korkeakoulussa.

Mönkäre on tuohtunut myös kritiikistä, jonka mukaan todelliset työttömyysluvut olisivat huomattavasti nykyistä korkeampia, ellei tilastoja olisi putsattu tarjoamalla työttömille kuntoutusta ja koulutusta.

Mönkäreen ehdotelmat haiskahtavat juuri tuolta tilastojen putsaamiselta. Politiikan piireistä kun on kuulunut epäileviä käytäväpuheita, että joihinkin putsaushommiin päädytään, jos puolittuminen ei toteudu.

Mitenkäs se olikaan? Valhe, emävalhe, tilasto.

Ja miksi muuten asiaan ottaa kantaa Mönkäre eikä työministeri Liisa Jaakonsaari (SDP), jonka tontille asia kuuluu?

ILKKA AHTOKIVI