Enestam haluaa käännettyä todistustaakkaa ja uskoo sen vähentävän rikoksiaEU taisteluun rikollisuutta vastaan
EU:n pyrkimykset puuttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen eli mm. rahanpesuun ja huumekauppaan tulivat asteen verran kouriintuntuvimmiksi, kun EU-maiden sisä- ja oikeusministerit keskustelivat maanantaina Luxemburgissa asiaa pohtineen korkea tason työryhmän ehdotuksista. Suomessa kaavaillaan rikollisuuden ehkäisyyn nk. käännettyä todistustaakkaa.Toiveena on mm. laajentaa EU:n tulevan poliisiviraston eli Europolin tehtäväkenttää niin, että se voisi tarvittaessa olla mukana jäsenmaiden poliisioperaatioissa ja antaa mm. erilaista asiantuntija-apua. Työryhmän linjauksen mukaan Europol ei edelleenkään voisi itse lähteä jahtaamaan rikollisia. Ehdotuksessa on kirjattu kaikkiaan 15 poliittista suuntaviivaa. Lisäksi siinä on annettu 30 tarkempaa suositusta aikatauluineen. Lopullinen kanta ehdotuksiin otetaan vasta EU-maiden johtajien huippukokouksessa, joka on kesäkuussa Amsterdamissa. Sisäministeri Jan-Erik Enestam arvioi käydyn keskustelun perusteella, että ehdotukset saavat hyvän vastaanoton. Maailmanlaajuista yhteistyötäEnsisijainen pyrkimys on tehostaa jo annettujen säädösten käyttöä ja toimenpanoa sekä lisätä eri viranomaisten kuten poliisin, tullin, tuomareiden, syyttäjien ja verottajan yhteistyötä eri maiden välillä kuitenkaan rikkomatta kansalaisten tietosuojaa.Jos työryhmän ehdotukset menevät eteenpäin, kuhunkin jäsenmaahan tulee keskitetty yhteyspiste helpottamaan tietojen vaihtoa ja yhteydenpitoa. Sen katsotaan myös parantavan kansallisia toimia rikollisuuden torjumiseksi. Myös yhteistyötä EU:n jäsenyyttä hakeneiden maiden ja mm. Venäjän ja Ukrainan sekä kansainvälisten toimijoiden kuten Interpolin kanssa on tarkoitus lisätä. Tämän muistutetaan olevan hyvin tärkeää, koska järjestäytynyt rikollisuus verkostuu maailmanlaajuisesti. Lisäksi uusi tietotekniikkaa kuten Internet ja sähköinen pankkitoiminta lisäävät rikollisten toimintamahdollisuuksia ja helpottavat rikollisesti hankitun rahan siirtämistä näennäisesti lailliseen toimintaan. Rikollisjärjestöön kuuluminen rangaistavaksi teoksiTavoitteena on myös saada rikollisjärjestöihin kuuluminen rangaistavaksi teoksi. Jonkin ryhmän jäsenyyden saattaminen rangaistavaksi on ollut vieras ajatus pohjoismaiselle oikeuskäytännölle, mutta oikeusministeri Kari Häkämiehen mukaan työryhmän muotoilu on sellainen, että Pohjoismaat voivat sen hyväksyä. Siinä edellytetään tahallisuutta.Pohjoismaat ovat myös mm. kysyneet, miten rikollisjärjestö voidaan yksiselitteisesti määritellä. Sama ongelma on ollut myös järjestäytyneen rikollisuuden tarkentamisessa. Yleisen näkemyksen mukaan siihen on lopulta turha käyttää vuosia, koska epämääräisempänäkin se kertoo kaikille riittävän tarkasti, mistä on kyse. EU:n aiempien tutkimusten mukaan EU-maista vain Suomessa ja Irlannissa järjestäytynyt rikollisuus ei ole vielä muodostunut suurongelmaksi. Käännetty todistustaakka Suomen lakiin?Sisäministeri Enestam ehdotti pari viikkoa sitten STT:n haastattelussa, että Suomen laissa otettaisiin käyttöön nk. käännetty todistustaakka. Tämä olisi viranomaisille uusi keino takavarikoida ammattimaisista rikoksista hankittuja omaisuuksia. Oikeusministeriö aloittaa hankkeen valmistelun syksyllä.Enestam kuuluu uudistuksen näkyviin puolestapuhujiin. Hän katsoo, että laittomasti hankittujen varojen takavarikointi on tehokas tapa taistella esimerkiksi kasvavaa huumerikollisuutta vastaan. - On toki myönnettävä, että käännetty todistustaakka istuu huonosti länsimaiseen oikeustraditioon. Maailma kuitenkin muuttuu ja lainsäädännön on seurattava mukana, Enestam toteaa. Oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist tähdensi, että käännettyä todistustaakkaa ei voida käyttää rikoksesta epäillyn syyllisyyden osoittamiseen. Se on edelleen syyttäjän tehtävä. - Käännetty todistustaakka soveltuu rikoksilla hankitun omaisuuden alkuperän jäljittämiseen. Tuomioistuin voi vaatia selvitystä, jos rikollisella on esimerkiksi loistoautoja ja luksusasuntoja ilman niitä vastaavia rehellisiä tuloja, Törnqvist kertoo. Omaisuuden menettäminen käännetyn todistustaakan kautta edellyttäisi, että syytetty tuomitaan oikeudessa ja että laittoman omaisuuden olemassaolo osoitetaan. - Tekeillä ei siis ole mitään sellaista, joka koskisi tavallisia kansalaisia. Mielestäni olisi kohtalokasta, jos asia saisi julkisuudessa tällaisen leiman, apulaispäällikkö Markku Salminen keskusrikospoliisista toteaa. Saattaa ehkäistä rikollisuuttaSisäministeri Enestam painottaa, että käännetty todistustaakka on vastaus kovenevaan ammattirikollisuuteen. Esimerkiksi huumekaupassa liikkuvat summat ja kilomäärät ovat kasvaneet viime vuosina melkoisesti. Viranomaisten nykyinen keinovalikoima ei kaikissa tilanteissa riitä.- Meillä on henkilöitä, jotka ovat mukana huumekaupassa ja käärivät siitä mittavia omaisuuksia jäämättä kiinni. Tällaisissa tilanteissa, osana muita keinoja, käännetty todistustaakka toimisi hyvin, Enestam arvelee. Enestam uskoo, että uudistuksella olisi myös rikollisuutta ehkäiseviä vaikutuksia. Markku Salminen on sisäministerin kanssa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa uudistus parantaisi ammattirikollisuuden torjuntaa. - Rikolliset eivät voisi olettaa saavansa pitää rikoksilla hankkimiaan taloudellisia voittoja. Heillä ei olisi enää mahdollisuuksia leuhkia omaisuuksillaan, kuten nykytilanteessa. Euroopan maista Hollannissa käytetään jo käännettyä todistustaakkaa laittomien omaisuuksien selvittämisessä. Vastaavia hankkeita on lisäksi vireillä mm. Norjassa ja Tanskassa. Sisäministeri Enestam korostaa, että Hollannissa saadut kokemukset ovat myönteisiä. - Eikä tämä ajatuksena ole aivan vieras Suomessakaan. Onhan meillä esimerkiksi verotuksessa jo nyt käännetty todistustaakka. Verottaja voi vaatia lisäselvityksiä, jos epäilee että verovelvollisella on ilmoitettua enemmän tuloja. Rikosoikeuden professori kehottaa olemaan varovainenRikosoikeuden professori Pekka Koskinen Helsingin yliopistosta kehottaa suureen varovaisuuteen käännettyä todistustaakkaa koskevassa lainvalmistelussa.- En näe käännettyä todistustaakkaa varsinaisesti ongelmana, jos se liittyy pelkästään rikoshyödyn jäljittämiseen. Valmistelussa on kuitenkin oltava tarkkana, kaikki asiaan liittyvät näkökohdat tulee ottaa huomioon, Koskinen toteaa. Koskisen mielestä huumerikollisuuden, talousrikosten ja harmaan talouden torjumiseen kannattaa miettiä uusia keinoja. Laittoman omaisuuden takavarikointi on tällöin avainkysymyksiä. - Joka tapauksessa käännetty todistustaakka sisältää periaatteellisia ongelmia. Käy helposti niin, että jos pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden. Hanke voidaan nähdä osana laajempaa kehitystä, joka johtaa yhä pitemmälle meneviin viranomaisvaltuuksiin ja kaventaa ihmisille kuuluvia perusoikeuksia. Koskisen mukaan uudistusta ajavien on helppo todeta, että tässä ollaan vain jahtaamassa rikollisia, eikä tavallisilla kansalaisilla ole mitään pelättävää. - En pidä asiaa aivan näin yksinkertaisena. Voi olla tilanteita, joissa henkilöllä on täysin hyväksyttävät syyt olla selvittämättä omaisuutensa alkuperää. Tässä on siis oltava todella tarkkana.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE