Viikon varrelta - politiikkaa lyhyestiZyskowicz vaati rakenteellisia uudistuksiaKokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz syyttää ay-liikettä työllisyyttä parantavien rakenteellisten uudistusten jarruttamisesta. Zyskowiczin mukaan ay-liike on tyrmännyt talousneuvoston laaja-alaisen asiantuntijatyöryhmän viime vuoden lopulla tekemän esityksen työttömyyden vähentämisestä.Esitykseen kuului mm. koko tuloveroasteikkoon ulottuva tuloveroalennus, nykyisiä alimpia taulukkopalkkoja matalammat alkupalkat ja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan puuttuminen. Vappuna Helsingissä puhuneen Zyskowiczin mukaan jokaisen tulisi myöntää, ettei nopeakaan talouskasvu pysty puolittamaan nykyistä työttömyyttä. Rakenteellinen työttömyys vaatii rakenteellisia uudistuksia, jotka eivät ole helppoja eivätkä kovin suosittuja. - Onko nykyinen työttömyysyhteiskunta ja itsepalveluyhteiskunta parempi kuin sellainen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat myydä palveluita ja tuotteita sellaisella hinnalla, että niille on myös kysyntää, Zyskowicz ihmetteli.
Kalliomäki asetteli ehtoja punamullalleKauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki (SDP) kaipaili vappuna keskustalta vastauksia siihen, millaiseen punamultayhteistyöhön se kykenisi SDP:n kanssa. Kalliomäki epäili, että puolueiden näkemykset pikemminkin etääntyvät toisistaan EMU:ssa, energiapolitiikassa, aluepolitiikassa ja suhtautumisessa ay-liikkeeseen.Kalliomäen mielestä keskustan haikailema paluu punamultaan ei sinänsä ole hassumpi idea, jos kansa sen tulevissa vaaleissa sallisi. Keskusta toimii kuitenkin hänen mukaansa käytännössä kuin se haluaisi vetäytyä Impivaaraan kansallisen eristäytymisen umpioon. - Siellä voisimme elää yksinkertaista, karua elämää metsiemme keskellä heitellen väyrysmäisiä herjoja muulle maailmalle, Kalliomäki piikitteli.
Häkämies toivoi palkkamalttiaTyöttömyystilanteen helpottamiseksi tarvittaisiin edelleen palkkamalttia, sanoi oikeusministeri Kari Häkämies vappuna Kotkassa.- Edellinen tulopoliittinen ratkaisu vuonna 1995 syntyi korostetusti työttömyyden hoidon näkökulmasta. Vaikka työttömyys ei olekaan helpottanut odotetulla tavalla, ei se saisi merkitä valitun linjan muuttamista. Nyt kaivataan edelleen palkansaajaliikkeen keskinäistä ja sisäistä solidaarisuutta. - Maan hallitus on tehnyt useita toimia harmaan talouden kuriin saattamiseksi. Edelleen meillä kuitenkin vallitsee yhteiskunnassa kahdenlaiset työmarkkinat: toisaalla maksetaan ennätyskorkeita veroja ja toisaalla veroja ei makseta ollenkaan. Kaikkien osapuolten pitäisikin yhdessä puhua työn arvostuksen puolesta. - Tämä edellyttää korkeaa moraalia työn teettämisessä ja työn tekemisessä sekä sellaisten rakenteellisten uudistusten tekemistä sosiaaliturvan puolella, jotka viestittävät selvästi, että työn tekemisen tulee aina olla kannattavampaa kuin jouten olon. Tässä asiassa kaipaisin myös palkansaajaliikkeeltä selkeämpiä kannanottoja.
Itälä: Ei kansanäänestystä presidentin valtaoikeuksistaMTV3:n mukaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ville Itälä ei kannata presidentin valtaoikeuksia koskevan kansanäänestyksen järjestämistä. Presidentti Martti Ahtisaari sanoi MTV:n haastattelussa maanantaina, että presidentin vallan mahdollisesta kaventamisesta tulee kysyä kansan mielipidettä, koska kansa on suoralla vaalilla myös presidentin valinnut.Ahtisaari ei hyväksy presidentin valtaoikeuksien merkittävää kaventamista. Hän pitää oikeuksistaan kiinni jopa vedoten kansan tahtoon. Perustuslain kokonaisuudistusta pohtiva komitea esittäneekin vain pieniä leikkauksia presidentin valtaan. Niistä merkittävimmäksi jäänee pääministerin valinnan siirtyminen presidentiltä eduskunnalle. Itälä on komitean jäsen ja hän muistuttaa, että kansa pääsee kyllä välillisesti ottamaan uudistukseen kantaa, mutta kansanäänestykselle hän ei lämpene. Valtiosääntö 2000-komitean puheenjohtaja Paavo Nikula piti kuitenkin YLE:n radiouutisten haastattelussa mahdollisena kansanäänestyksen järjestämistä presidentin valtaoikeuksista.
Suomi vahvistaisi Euroopan neuvoston rooliaSuomi haluaa vahvistaa Euroopan neuvoston roolia demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisessä Itä- ja Keski-Euroopassa. Ulkoministeri Tarja Halonen toi Suomen näkemyksen esiin keskusteluissaan EU:n ministerineuvoston ja EU:n komission johtajien kanssa Luxemburgissa maanantaina.Halonen toimii Euroopan neuvoston päättävän elimen eli ministerineuvoston puheenjohtajana. EU ja Euroopan neuvosto pyrkivät jatkossa tehostamaan yhteistyötään mm. taistelussa rasismia ja ulkomaalaisvihaa vastaan. Ulkoministeriölähteiden mukaan EU-johtajat pitivät tärkeänä, että ihmisoikeudet toteutuvat niissä maissa jotka ovat pyrkineet EU:n jäseniksi. Suomi luovuttaa Euroopan neuvoston puheenjohtajatehtävät toukokuussa Ranskalle.
Keminmaan kunnallisvaalit uusiksiKorkein hallinto-oikeus vahvisti maanantaina Lapin lääninoikeuden päätöksen mitätöidä Keminmaan kunnallisvaalit ääntenlaskun epäselvyyksien takia. Uusintavaali järjestettäneen 1.6. Vaaleissa on samat äänioikeutetut ja ehdokkaat kuin varsinaisissa vaaleissa.Lääninoikeus päätti mitätöidä vaalit, koska sen mukaan kunnan äänestystulokseen on saattanut vaikuttaa 19 kuntaan kuulumatonta ennakkoääntä. Lisäksi posti ei toimittanut Keminmaahan kahta sinne kuulunutta ääntä. KHO joutui ottamaan asiaan kantaa, koska päätöksestä tehtiin kolme valitusta.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE