Komissio ja parlamentti puoltanevat EU-jäsenyyttä

Viro matkalla unioniin


Brysselistä tihkuneet tiedot viittaavat vahvasti siihen, että komissio asettuisi tukemaan Viron EU-jäsenyyttä. Komissaari Hans van den Broek piti huhtikuun puolivälissä Tallinnassa puheen joka ei jättänyt juurikaan arvailun varaa. Jo muutamaa päivää aiemmin ruotsalainen uutistoimisto TT välitti tiedon, jonka mukaan komissio olisi sijoittanut Viron niiden maiden joukkoon jotka tulevat jäseniksi ehkä jo vuonna 2002.

Komissio viimeistelee parhaillaan ns. maaluonnoksia, joissa arvioidaan hakijamaiden jäsenyyskelpoisuutta. Niissä pyritään arvioimaan mm. hakijoiden demokratiakehitystä, taloudellista tilannetta, lainsäädäntöä, vähemmistöjen asemaa sekä kykyä vastata jäsenyyden mukanaan tuomista velvoitteista, kuten osallistumisesta sisämarkkinoille.

Uutistoimisto TT:n saaman tiedon mukaan Viro on saanut arviossa korkeimman arvosanan ja sijoittunut ensimmäiseen ryhmään yhdessä mm. Puolan, Tshekin ja Unkarin kanssa. Komissiolähteiden mukaan Latvia ja Liettua sijoittuvat kauemmas listalla.

Van den Broek myötämielinen

Komissaari Hans van den Broek suitsutti Tallinnassa 14.4. pitämässään puheessa Viron saavutuksia demokratisoinnin ja markkinatalouden saralla. Hän esitti myös tyytyväisyytensä siitä, että maa on alkanut valmistella oikeusasiamiesinstituutin perustamista, sillä yksi huomattavimmista jäsenyysongelmista liittyy maan venäläisvähemmistön asemaan.

Hän asettui tukemaan Viroa Venäjän kanssa käytävissä rajasopimusneuvotteluissa. Broekin mielestä sopimuksen allekirjoittamiselle ei ole esitettävissä periaatteelista estettä. Vähemmistökysymystä ei tulisi sotkea rajasopimukseen.

Toinen van den Broekinkin esille tuomista kehittämisen kohteista liittyy lainsäädännön kehittämiseen unioni-yhteensopivaksi.

Parlamentti keskeisessä asemassa

Komissio arvioi laajenemista tiukasti kunkin hakijamaan omien meriittien mukaan. Laajeneminen on kuitenkin yksi niitä harvoja asioita joissa keskeistä päätäntävaltaa käyttää Euroopan parlamentti.

Viron ulkoministeri Toomas Ilves esittikin 22.4. Euroopan parlamentin täysistunnossa pitämässään puheessa huolensa siitä, että joissain piireissä haluttaisiin ottaa huomioon myös geopoliittiset näkökulmat.

Naapuripolitiikka tulisi kalliiksi

Hän varoitti parlamenttia lyhytnäköisestä ajattelusta jossa Kööpenhaminan EU-huippukokouksessa sovittujen kriteerien sijasta keskeisemmäksi kysymykseksi nousisikin se "mitkä maat ovat lähellä ja mitkä kaukana, tai kuka on kenenkin naapuri".

Jos EU laajenisi geopoliittisten kriteerien mukaan, olisi se vaarallinen viesti ensimmäisessä kierroksessa ulkopuolelle jääville maille. Ilveksen mukaan tällöin annettaisiin ymmärtää, ettei kriteerien saavuttaminen olisikaan merkityksellistä.

- Jos laajenemispäätös tehtäisiin geopoliittisin perustein ehdotan, että... valmistaudutte dramaattiseen uudistuspolitiikan tukijoiden kannatuksen laskuun ulosjääneissä hakijamaissa, Ilves totesi.

Maksumiehenä koko unioni

Hän ei usko, että näiden maiden äänestäjät tuolloin sulattaisivat uudistuspolitiikan aiheuttamaa vyönkiristystä. Se johtaisi myös talouskehityksen heikkenemiseen, joka saattaisi näkyä EU-maihin suuntautuvana muuttovirtana.

Ilves uskoo, että geopolitiikan harjoittamisella olisi vaikutusta myös ensimmäiseen vaiheeseen hyväksytyissä jäsenmaissa; se saattaisi vähentää niidenkin intoa jatkaa reformeja. Tämä puolestaan heijastuisi suoraan vanhojenkin jäsenmaiden veronmaksajien lompakkoon.

"EU ei ole NATO:n vaihtoehto"

Viro hakee sekä EU:n että NATO:n jäsenyyttä samanaikaisesti. Ilves korosti parlamentissa, että maa ei aseta kumpaakaan hakemusta toisen edelle, sillä ne ovat toisistaan irrallisia prosesseja.

- Valmius toisen jäsenyyteen ei välttämättä merkitse valmiutta toisen jäsenyyteen, hän sanoi.

Viro vastustaakin näiden kahden prosessin sitomista toisiinsa. Esimerkiksi monet suomalaiset tahot ajattelevat, että Viro pitäisi ottaa EU:n muttei NATO:n jäseneksi. EU-jäsenyys nähdään keinona sitoa maa länteen ilman, että provosoidaan Venäjää.

Ovet auki kaikille

Suomessa Viron jäsenyyshakemus on saanut vahvan kannatuksen. Ei kuitenkaan pidä unohtaa Liettuan ja Latviankaan hakemuksia. Jäädessään mahdollisesti ulos kaikista läntisistä hankkeista ne saattavat jopa taantua niin poliittisesti kuin taloudellisestikin.

Parasta onkin arvioida kunkin jäsenmaan hakemuksia niiden omien meriittien mukaan, ja samalla huolehtia siitä, että ensimmäisen laajenemiskierroksen ulkopuolelle jäävien maiden kohdalla ovet unioniin pidetään selvästi avoimena.

JORI ARVONEN
2.5.1997

POLITIIKKA -SIVULLE