Arajärvi: Ihmiset pois kuntien sosiaaliluukulta korottamalla ensisijaisia tukia

Parannusta asumis- ja opintotukeen sekä työttömyysturvaan

Arajärvi on selvittänyt toimeentulotuen uudistamista viime syksystä. Hän sai tehtävän sen jälkeen, kun hallitus ei pystynyt tekemään päätöstä asumistuen ja toimeentulotuen yhteensovittamisesta. Asiaa oli sitä ennen vatvottu työryhmässä, joka pohti ns. kannustinloukkujen purkamista.

Arajärvi esittää parannusta varsinkin pienituloisten asumistukeen. Täyteen asumistukeen oikeuttavaa tulorajaa nostettaisiin niin, että esimerkiksi työmarkkinatukea saavat yhden ja kahden hengen ruokakunnat eivät tarvitsisi toimeentulotukea, jos asumismenot ovat keskimääräiset.

Nykyisin on erittäin yleistä, että työmarkkinatuki ei riitä asumismenoihin. Apua joudutaan hakemaan toimeentulotuesta, joka on tarkoitettu viimeiseksi turvaverkoksi.

Pienituloisten tilanne paranisi ensi vuonna myös siten, että asumistuesta poistettaisiin nykyinen markkamääräinen perusomavastuu. Asumistuki olisi vastaisuudessa 80 prosenttia ja omavastuuosuus 20 prosenttia kohtuullisista asumismenoista.

Itse toimeentulotukeen ei tulisi suuria muutoksia. Merkittävin muutos ja samalla kiristys olisi se, että toimeentulotuen perusosaan tulisi viiden prosentin omavastuu asumismenoista. Tämä tarkoittaa, että toimeentulotuen perusosa pienenee sitä enemmän mitä suurempaa vuokraa tuen saaja maksaa.

Arajärven esittämä viiden prosentin omavastuu on kuitenkin tuntuvasti pienempi kuin loukkutyöryhmän vuoden takainen ehdotus. Se tarjosi 20 prosentin omavastuuta.

Arajärven ehdottamat muutokset lisäisivät asumistukimenoja yhteensä 600 miljoonaa markkaa. Toimeentulotukeen tarvittaisiin vastaavasti 240 miljoonaa markkaa vähemmän rahaa.

Peruspäivärahaan kolme markkaa

Peruspäivärahan korottaminen heijastuu samansuuruisena myös työmarkkinatukeen, ansiopäivärahaan, työvoimapoliittiseen koulutustukeen ja joihinkin työllistämistukiin.

Vaatimus peruspäivärahan korottamisesta on ollut esillä myös eduskunnassa. Kakki hallituspuolueiden eduskuntaryhmät vaativat taannoin, että peruspäivärahaan on tehtävä ensi vuonna indeksikorotus.

Hallitus päätti vuosi sitten osana säästöohjelmaansa, että peruspäiväraha jäädytetään vuoteen 1999 asti.

Selvitysmies ehdottaa parannusta myös 18 vuotta täyttäneiden ja itsenäisesti asuvien opintorahaan. Tämä on kuitenkin ennestään myös hallituksen suunnitelmissa.

Korkeakoulussa opiskelevan opintoraha nousisi 750 markasta 1540 markkaan ja muussa oppilaitoksessa opiskelevan 500 markasta 1270 markkaan. Vastaava korotus tulee 19 vuotta täyttäneille jo tämän vuoden elokuussa.

Toimeentulotuki kiristyisi lapsilta

Toimeentulotukea kiristäisi lähinnä asumiskustannusten viiden prosentin omavastuu, mutta myös muutamat lasten asemaan tulevat muutokset. Toimentulotuen perusosan määrä pysyisi pääosin ennallaan: yksinäisellä 2021 markkaa ensimmäisessä ja 1934 markkaa toisessa kuntaryhmässä.

Lasten ikärajoja muutettaisiin niin, että vanhempien luona asuvan 18 vuotta täyttäneen perusosa olisi 73 prosenttia yksin asuvan tuesta ja 10-17-vuotiaan lapsen perusosa 70 prosenttia. Alle 10-vuotiaan lapsen perusosa olisi 63 prosenttia eli kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin nykyisin.

Monilapsissa perheissä tukea alennettaisiin lisäksi toisesta lapsesta viisi prosenttiyksikköä sekä kolmannesta ja sitä seuraavista 10 prosenttiyksikköä.

Valtion menot kasvavat 360 miljoonaa markkaa

Ensi vuonna menojen kasvu jäisi kuitenkin vajaaseen 200 miljoonaan, koska kaikki uudistukset eivät tulisi voimaan vuoden alusta.

Arajärvi arvioi, että ehdotukset lyhentäisivät kuntien sosiaalijonoja parhaassa tapauksessa 10 prosenttia. Viime vuonna toimeentulotukea sai noin 350 000 kotitaloutta ja 600 000 ihmistä eli noin 11 prosenttia väestöstä. Menot olivat yhteensä 3,1 miljardia markkaa.

Arajärven mukaan hänen ehdotuksensa eivät merkitse suurta rakenneuudistusta eivätkä liioin sisällä merkittäviä kannustimia työttömille. Tarkoitus oli ennen muuta karsia tukien päällekkäisyyttä.

Selvityksen vastaanottaneet ministerit Sinikka Mönkäre (SDP) ja Terttu Huttu-Juntunen (vasl) lupasivat, että ehdotukset tulevat esille hallituksen budjettiriihessä loppukesästä.

Mönkäre piti esimerkiksi asumistuen korottamista tuiki tarpeellisena, koska yli 90 prosenttia työmarkkinatukea saavista yksineläjistä ei tule toimeen ilman toimeentulotukea. Asumismenoihin tarvitaan monesti 500 markkaa lisää.

Huttu-Juntunen piti Arajärven ehdotuksia selvästi parempina kuin loukkutyöryhmän linjanvetoja. Hän mainitsi erityisesti, että toimeentulotuen perusosaan kaavailtu asumismenojen omavastuu on pienentynyt tuntuvasti.

STT-IA
20.6.1997