Zyskowicz: Kokoomuksen suhteista palkansaajaliikkeeseen jäänyt liian kielteinen kuva



Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowiczin mielestä kuva, joka välittyy kokoomuksen suhteesta palkansaajajärjestöihin on liian kova ja kielteinen.


- Kokoomus ei kyseenalaista työmarkkinamekanismeja. Osapuolten välisellä sopimisella on myönteisiä vaikutuksia mm. mahdollisuuteen harjoittaa johdonmukaista talouspolitiikkaa, Zyskowicz sanoo.

- Viimeisin tulopoliittinen sopimus on mahdollistanut alhaisen inflaation, alhaisen korkotason ja talouskasvun politiikan.

Kokoomuksen kuva kaksijakoinen

Kokoomuksen suhde palkansaajajärjestöihin on aina ollut hieman ongelmallinen. Toisaalta on korostettu yhdistymisvapautta ja reilun sopimisen mukanaan tuomaa pelisääntöjen selkeyttä ja myös työmarkkinoiden vakautta. Tuorein esimerkki on toive ja tavoite synnyttää uudestaan kaksivuotinen mahdollisimman kattava maltillinen tulopoliittinen sopimus. Paperiliitolle tämä ei kuitenkaan näytä maistuvan.

Palkansaajaliikettä, tai ay-liikettä, kuten kriitikot sitä mieluummin kutsuvat, on toisaalta arvosteltu sen epäparlamentaarisen luoteensa vuoksi sekä siksi, että se on nähty saavutettujen etujen puolustamisessa työmarkkinoiden uudistamisen ja joustavoittamisen esteenä.

Kokoomuksen puoluekokous linjasi asiasta kahteen eri otteeseen Rovaniemen puoluekokouksessaan. Kokouksen julkilausumassa todetaan, että kokoomus tukee työelämän kolmikantaista valmistelutapaa sekä työmarkkinoiden järjestäytynyttä toimintaa. Erään aloitteen pohjalta kokous päätti vaatia poliittisten lakkojen kieltämistä lailla. Ben Zyskowicz ei näe päätöksissä ristiriitaa.

- Poliittisten lakkojen vastustaminen oli poliittinen signaali. Kyseessä ei ole lakko-oikeuden kyseenalaistaminen parempien työehtojen puolesta. Palkansaajaliikkeen lakko-oikeus on osa demokratiaa, kansanvaltaista järjestelmää kun lakko kohdistuu työnantajia kohtaan.

- Lakkoaseen käyttö eduskuntaa vatsaan on toinen asia. Silloin jotkin avainasemassa olevat järjestöt kyseenalaistavat "yksi mies, yksi ääni" periaatteella syntyneen eduskunnan vallan.

- On myös muistettava, että eduskuntauudistuksen vauhdittaminen yleislakolla 1906 oli aivan eri asia kuin se, että eduskuntaa uhkaillaan tai kiristetään nykyisissä olosuhteissa.

Lakkojen kieltäminen hankalaa

Poliittisten lakkojen kieltäminen on hankalaa, Zyskowicz myöntää. Hänellä ei ole reseptiä siitä, miten se lainsäädännöllisesti onnistuisi eikä hän halua spekuloida mahdollisuutta säätää lakia vahingonkorvauslain muodossa.

- Pitää toivoa, että kansalaismielipide tuomitsisi eduskunnan uhkailun niin, että tämä mielipide toimisi ennaltaehkäisevästi. Ammattiyhdistysliikkeen jäsenistön mielipide on myös ratkaiseva. Toisaalta tuntuu siltä katsottaessa viimeisiä kuluneita vuosia niin ay-liike on varsin kuuro sille mielipiteelle, joka on huolissaan kansanvallan pelisääntöjen loukkaamisesta, sanoo Zyskowicz.

Ristiriitaista tietoa Leppäsen paperin kohtalosta

Etenkin SAK:laisen palkansaajaliikkeen näkemyksistä työllisyyden hoidosta liikkuu ristiriitaisia tietoja. Zyskowicz oli puoluekokouksessa huolissaan siitä, että talousneuvoston tilaama ns. Leppäsen työryhmän esitykset jätettiin pölyttymään SAK:n vaatimuksesta. Työministeri Liisa Jaakonsaari taas ilmoitti maanantaina eduskunnassa, että hän itse kannattaa Leppäsen työryhmän esityksiä, ja väitti myös palkansaajaliikkeen niin tekevän.

Työryhmä kiinnitti huomiota erityisesti työttömyyden rakenteellisiin tekijöihin, kuten esimerkiksi veron liian suureen osuuteen työn hinnasta. Ehdotukset sisälsivät veronkevennyksiä erityisesti pienituloisille, muutoksia palvelualojen arvonlisäverokäytäntöön, toimenpiteitä, joilla ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kestoon puututtaisiin, mahdollisuus sopia palkkataulukoita alemmista alkupalkoista jne.

- Talouskasvun ja tukityöllistäminen eivät riitä työttömyyden puolittamiseksi. Jos todella halutaan alentaa työttömyyttä nykyistä nopeammin, niin tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.

Kissa pöydälle riihessä

- Leppäsen paperi on kokonaisuus. Se sisältää kaikille sekä mieluisia että myös vähemmän mieluisia ehdotuksia.

- Kokoomuksen eduskuntaryhmä tulee varmasti kesäkokouksessaan keskustelemaan asiantuntijaryhmän ehdotuksista. Budjettiriihessä voisi nostaa kissan pöydälle.

Keskustelua varmasti riittää. Käykö niin, että eduskuntaryhmän avuksi rientävät niin Jaakonsaari kuin laaja palkansaajaliike, jää nähtäväksi.

MAX MICKELSSON
20.6.1997


TALOUS -SIVULLE